Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Valhe, emävalhe, tilasto – vanha vitsi murenee uusien aineistojen myötä

14.6.2019
Twitterissä: @MariYlaJarkko
Kuva: Kari Likonen

Otsikon tuttuakin tutumman vanhan väsyneen vitsin kuulee aina joskus, kun kertoo olevansa töissä Tilastokeskuksessa. Samaa vitsiä näkee väännettävän myös kommenteissa, kun lehdet uutisoivat asioista tilastoihin nojautuen.

Totta tarinan toinen puoli – mikäli käytettävissä oleva aineisto on vinoa, voi siitä tehtävät johtopäätöksetkin olla vääriä. Osa tilastoinnissa käytettävistä aineistoista on kokonaisaineistoja, jolloin tilasto on totuudenmukainen. Osassa taas aineisto kerätään, ja aineiston vinoumia joudutaan korjaamaan oikeiksi.

Tilastokeskus käyttää lähteenään pääsääntöisesti hallinnollisia aineistoja. Siis niitä, mitä kertyy muille viranomaisille heidän toimintansa yhteydessä. Hyvänä esimerkkinä käy verottajalle raportoitavat tiedot, joista saamme aikaan monta tilastoa: tulotilastot, palkkasummakuvaajat jne.

Loput tiedot keräämme suoraan sieltä, mistä ne luotettavimmin ja kattavimmin saamme. Tähän asti tietoja on kerätty suoraan yrityksiltä, esimerkiksi hinnat kaupan hyllyn reunalta, tai kansalaisilta, vaikkapa matkojen määrät ja kohteet.

Tiedonkeruut kuitenkin rasittavat tiedonantajaa, ja kansainvälisesti havaittu tosiasia on, että vastauskadot kasvavat. Sen seurauksena tilastojen luotettavuus heikkenee.  

Mutta onneksi tilanteeseen on tarjolla ratkaisuja.

Digitalisaation myötä yrityksille kertyy tietoa omasta ja asiakkaiden toiminnasta sähköisessä muodossa. Näistä muodostuu mm. big dataa, jonka hyödyntämisestä tilastoinnissa on puhuttu jo jonkin aikaa.

Hyvä esimerkki tällaisesta aineistosta ovat vaikkapa kassapääteaineistot. Kaupoilla on tiedossa, mitä tuotteita, kuinka paljon ja milloin asiakkaat ostavat. Tästä data-aineistosta voidaan tuottaa erittäin tarkkoja hintakehitystä kuvaavia tilastoja. Kun kaupan kanta-asiakastiedoista pystytään yhdistämään ostajatietoja, voidaan myös tuottaa nykyistä tarkempaa kulutusrakennetta kuvaavaa tietoa.

Big datan käyttö on ilmeisen yleistä jo yritystoiminnassa – Google kerää tietoa käyttäjiensä toimista ja osaa kohdentaa mainontaa tämän perusteella tai kertoa, millainen liikenne usein käytetyllä reitillä on juuri nyt.

Mutta tilastoinnin osalta big datan käytössä on vielä haasteita. Nykyinen tilastolaki sallii meidän kerätä tietoa yrityksiltä niiden omasta toiminnasta, mutta ei asiakkaiden toiminnasta. Voimme siis saada yrityksen palkkatiedot, mutta emme asiakkaiden ostotietoja.

Digitaalisia aineistoja on jo otettu onnistuneesti käyttöön. Hyvät esimerkit ovat vuosien takaa: kotimaiset yöpymiset perustuvat sähköisesti saatavaan aineistotoimitukseen, samoin palkkatiedot on poimittu jo pitkään ohjelmallisesti yritysten palkanlaskentajärjestelmistä.

Nämä tiedot ovatkin varsin kattavia, ja tietojen hankinta rasittaa vastaajia varsin vähän. Muutamalla napin painalluksella oikeat tiedot ovat Tilastokeskuksessa. Uusien aineistojen testaus ja käyttöönotto on meneillään, mutta se edellyttää sopimista jokaisen aineistotoimittajan kanssa.

Tilastolain uudistustyö on käynnissä. Toivomme sen tuovan yrityksille mahdollisuuden luovuttaa hallussaan olevia tietoja tilastointia varten. Näiden uusien aineistojen myötä Tilastokeskuksen aiheuttama rasitus niin yrityksille kuin kansalaisille pienenisi huomattavasti.

Samalla tilastojen laatu paranisi entisestään, ja kattavaan ja laadukkaaseen aineistoon nojaava tilastotieto tarjoaisi yhteiskunnallisen päätöksenteon perustaksi mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan.

 

Kirjoittaja työskentelee tilastojohtajana Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Blogi
15.2.2021
Miia Huomo

Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumero­aluetilastot-palvelu. 

Blogi
26.1.2021
Marjo Bruun

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

tk-icons