Koronaviruspandemia aiheutti keväällä talouden kriisin, jonka seurauksena työllisyys putosi ja työttömyys kasvoi äkillisesti. Nopeat suhdannekäänteet aiheuttavat haasteita aikasarjojen käsittelyssä ja kausitasoituksessa. Poikkeustilanteen vaikutukset näkyvät työllisyyttä ja työttömyyttä kuvaavissa aikasarjoissa äärihavaintoina, joiden käsittelytapa vaikuttaa kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettuihin trendilukuihin. Kuva muutoksen luonteesta tarkentuu seuraavien kuukausien havaintojen myötä.

Kausitasoituksen tarkoituksena on erottaa aikasarjasta pitkän aikavälin kehitystä ja suhdannevaihtelua kuvaava trendi (tai tarkemmin sanottuna trendisykli), sen ympärillä oleva säännöllinen kausivaihtelu sekä satunnaisvaihtelu.

Kausitasoituksen tuloksena saadaan kausitasoitettu aikasarja. Jos aikasarjasta poistetaan lisäksi epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu, saadaan aikasarjan trendi (kuvio 1).

Trendilukujen laskennassa huomioidaan aikasarjan edellisten ja seuraavien kuukausien arvot. Koska tulevien kuukausien arvoja ei vielä tiedetä, trendisarjan viimeisimmät luvut perustuvat osin mallin laskemiin, tulevaa kehitystä koskeviin ennusteisiin.

Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta, ja viimeisimpien kuukausien trendilukuihin kannattaakin suhtautua terveellä varauksella. Erityisen tärkeää tämä on muistaa suhdannekäänteissä, joissa ennusteisiin liittyvä epävarmuus on tavallistakin suurempaa.

Äkilliset muutokset, jotka näkyvät aikasarjoissa äärihavaintoina, vaikeuttavat kausivaihtelun mallintamista. Eurostat suosittelee huomioimaan äärihavainnot kausitasoituksessa erikseen, näin myös koronakriisin tapauksessa.

Äärihavainnon tyypin määrittäminen vaatii tietoa, palautuuko aikasarja muutosta edeltävälle tasolle. Tästä syystä koronakriisin kaltaisten äkillisten suhdannekäänteiden aiheuttamien muutosten tulkinta voi muuttua kuukausien kuluessa.

Tilastokeskuksessa käytössä oleva kausitasoitusmenetelmä huomioi pääasiassa kolmentyyppisiä äärihavaintoja: yksittäinen poikkeava havainto, vaimeneva muutos ja tasomuutos. Yksittäiset poikkeavat havainnot ja vaimenevat muutokset kuuluvat epäsäännölliseen vaihteluun eivätkä siksi näy trendissä tasomuutoksen tavoin.

Kevään 2020 koronakriisin aiheuttama työllisyyden lasku, jota ei toistaiseksi ole määritetty työvoimatutkimuksessa tasomuutokseksi, näkyykin jyrkempänä pudotuksena kausitasoitetussa aikasarjassa kuin trendisarjassa (kuvio 2).

Tasomuutoksesta on kyse, kun aikasarjan taso muuttuu eikä palaudu muutaman seuraavan havainnon aikana muutosta edeltävälle tasolle. Tasomuutokset näkyvät aikasarjan trendissä jyrkkinä nousuina tai laskuina, kuten kuviossa 2 maailmanlaajuisen talouskriisin aiheuttama työllisyyden pudotus vuoden 2009 alussa.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen kuvaa artikkelissaan havainnollisesti, kuinka valinta eri äärihavaintotyyppien välillä vaikuttaa työvoimatutkimuksen työllisyyttä kuvaaviin trendilukuihin.

Jos koronakriisin aiheuttama työllisyyden muutos tulkittaisiin tasomuutokseksi, se näkyisi työllisten määrän trendissä nykyistä jyrkempänä ja syvempänä pudotuksena keväällä, jonka jälkeen kesän luvut viittaisivat pieneen elpymiseen päin. Yksittäisen poikkeavan havainnon tai vaimenevan muutoksen kohdalla työllisyyden lasku näyttää loivemmalta mutta edelleen jatkuvalta.

Työvoimatutkimuksen kevään ja kesän tietojen perusteella on jo selvää, että koronakriisistä johtuvat muutokset työllisyydessä eivät ole jääneet vain yksittäisen kuukauden poikkeamaksi. Työllisyyden lasku näyttää kuitenkin loiventuneen loppukesästä, joten tulevien kuukausien tulokset antavat hyödyllistä lisätietoa tulkinnalle, onko kyse vaimenevasta muutoksesta vai tasomuutoksesta.

Tasomuutosten tulkinnassa on Tilastokeskuksessa oltu perinteisesti melko varovaisia, sillä tasomuutos näkyy voimakkaana muutoksena trendisarjassa. Ennen tasomuutoksen kausitasoitusmalliin määrittämistä on haluttu saada riittävä varmuus, ettei tulevien kuukausien kehitys enää muuta kuvaa tapahtuman luonteesta.

Tilastokeskuksen kausitasoitusohjeistus suosittaa tulkitsemaan äärihavainnon tasomuutokseksi noin kuuden kuukauden kuluttua, jos aikasarja ei näytä palautuvan muutosta edeltäneelle tasolle. Koska talouden pudotus näkyy työvoimatutkimuksen työllisyysluvuissa pääosin huhtikuusta ja työttömyysluvuissa toukokuusta alkaen, päätös koronakriisin vaikutusten tulkinnasta joko vaimenevaksi muutokseksi taikka tasomuutokseksi on arvioitu ajankohtaiseksi syys–lokakuun tietojen valmistumisen yhteydessä.

Kuten muissakin aikasarjan mallinnukseen liittyvissä valinnoissa, myös aikasarjan loppupäässä olevien äärihavaintojen tyypin tulkinnassa voi olla useita aineistoon sopivia vaihtoehtoja. Vain aika näyttää, mikä valinta lopulta osoittautuu sopivimmaksi ja kuvaa parhaiten tarkasteltavan ilmiön kehitystä.

Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa.

Työvoimatutkimuksen tuorein julkistus 22.9.