Sanotaan, että iso laiva kääntyy hitaasti, mutta mitä tapahtuu laivalle, jos polttoaine loppuu? Koronan vaikutukset rakentamiseen ja asuinrakentamiseen ovat puhuttaneet keväästä asti. Rakentaminen on selvinnyt tähän mennessä vuodesta paremmin kuin moni muu toimiala.

Ison laivan kääntyminen on näkynyt hitaasti myös tilastoissa. Tilastokeskus on huhtikuusta lähtien julkaissut rekisteröityjen rakennushankkeiden aloitustietoja kuukautta nopeammalla aikataululla kuin mitä virallista tilastoa tuotetaan. Tässä esitetyt luvut tarkentuvat tietojen päivittyessä.

Vahvan alkuvuoden ansiosta tammi–kesäkuussa oltiin rekisteröityjen rakennushankkeiden aloitustietojen osalta kahden prosentin verran korkeammalla tasolla kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Tällä hetkellä rakennus- ja asuntotuotantotilastossa tilastoidaan vasta koronakevään kuukausia. Tänään julkistetussa kesäkuun tilastossa nähdään myös jo ensimmäisiä ongelmia. Ongelma ei tosin ole varsinaisissa luvuissa vaan itse tiedonsaannissa.

Kaupungeilla on ollut osin vaikeuksia toimittaa tietoja Digi- ja väestötietovirastolle, ja siten viive tilastoihinkin alkaa muodostua tuskaisen pitkäksi. Tämä haastaa asuntotuotannon suhdannetilanteen arviointia. Tällä tuotantokierroksella selvittiin onneksi vielä säikähdyksellä, vaikka lopulliset luvut summattiinkin Excelissä, kuten joskus muinoin tilastoja oli tapana tehdä.

Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta tänään julkistetut luvut kertovat ihan oikeaa tarinaa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 toisella neljänneksellä rakennuslupia myönnettiin 31 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Rakennuslupien kehitys on ollut laskusuunnassa jo pitkään. Tuoreimpien lukujen perusteella lupakuutioiden pudotus painottuu tilavuudeltaan isompiin hankkeisiin, mutta myös asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä vähenee kovaa vauhtia.

Asuntojen aloitukset edelleen hyvällä tasolla

Asuntojen lukumäärillä mitattuna rakennusluvat vähenivät toisella neljänneksellä 22 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Samaan aikaan asuntojen aloitukset eivät ole vähentyneet asunnoille myönnettyjen lupien kanssa samaan tahtiin.

Päinvastoin, viimeisen 12 kuukauden aikana uusia asuntoja aloitettiin rakentaa noin prosentin verran enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Alkukeväästä helmi-huhtikuussa asuntoja alettiin rakentaa jopa yli 25 prosenttia vuoden takaista enemmän.

Ilmeisesti koronatilanne on saanut myös rakennusyrityksiä kiirehtimään hankkeiden aloituksia.

Suomen kuusi suurinta kaupunkia (Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku ja Oulu) kattaa noin 60 prosenttia kaikista haetuista asuntoluvista sekä -aloituksista. Näissä kaupungeissa asuinrakennuksia alettiin rakentaa kesäkuussa 8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Sen sijaan asuntojen rakentamiseen myönnettyjen lupien liukuva vuosisumma on pysynyt puolen vuoden ajan lähes samalla tasolla. Kesäkuussa asuntolupien määrä pieneni yli 10 prosenttia vuoden takaisesta. (Kuvio 1)

Kuudessa suurimmassa kaupungissa on viimeisen vuoden ajan aloitettu rakentaa noin 3 500 asuntoa enemmän kuin on uusia rakennuslupia haettu lisää. Hupenevatko siis lupavarastot hiljalleen? Onko tämä omiaan hidastamaan rakentamisen laivan kulkua?

Kyseisissä kaupungeissa asunnoille on kuitenkin kysyntää, jos katsoo niiden myytyjen asuntojen hintakehitystä viimeisten vuosien aikana.

Kaupunkien kesken on myös eroja siinä, miten asunnoille myönnetyt luvat ja asuntojen aloitukset ovat kehittyneet. Turku poikkeaa joukosta: siellä asuntoja on alettu rakentaa 14 prosenttia vähemmän viimeisen vuoden aikana ja rakennusluvat asunnoille ovat vastaavasti lisääntyneet jopa 50 prosenttia (kuvio 2).

Helsingin ohella Turussa asuntojen hinnat ovat nousseet sekä pitkällä aikavälillä että viimeisen vuoden aikana. Kysyntää asunnoille on tähän asti riittänyt hyvin.

Kuvio 2. Myönnetyt rakennusluvat asuinrakennusten asunnoille ja aloitetut asunnot (estimoitu) 2017/01–2020/06 Turussa

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Asuntojen rakentamisen tulevaisuus epävarmaa positiivisista viesteistä huolimatta?

Rakennusteollisuus RT ry julkaisi viime perjantaina asuntotuotantokyselynsä tuloksia. Kyselyn mukaan rakennusliikkeiden suunnitelmat asuntotuotannon tämän vuoden aloitusmääristä ovat kasvaneet kevään synkimmistä näkymistä.

Tämän positiivisen viestin tulisi kohta näkyä myös rakennuslupien kehityssuunnan muutoksena. Mikäli näin ei käy, voidaan asuntorakentamisen aloittamisen kehityssuunnan odottaa muuttuvan myöhemmin. Esimerkiksi Tampereella ja Vantaalla uusien asuntojen rakentamisen aloituksissa on jo tasaantumisen merkkejä.

Asuntomarkkinoilla on jo koronakriisin akuuteimman ensivaiheen jälkeen näkyvissä positiivisia viestejä. Kiinteistövälitysalan keskusliiton mukaan kesä–heinäkuussa asuntokauppa kävi entiseen tapaan. Tilastokeskuksen osakeasuntojen hintatilastossa kevään neljännes näytti pääkaupunkiseudulle prosentin verran plussaa ja muualle Suomea neljän prosenttia laskua – kehitys on ollut samankaltaista jo pitkään.

Kuluttajien luottamusindikaattorin heinäkuun lukujen perusteella ennätyksellisen moni kotitalous ilmoitti asunnon ostoaikomuksistaan seuraavan 12 kuukauden aikana.

Mutta nähtäväksi jää, johtaako kehitys suurimpien kaupunkien asuinrakentamisen hiipumiseen ja kuinka se osaltaan vaikuttaa kaupunkien asuntojen hintakehitykseen.

Tilastotuotanto ei tällä kierroksella mennyt ihan kuin Strömsössä. Voidaanko jotain päätellä siitä, että kunnilla on vaikeuksia toimittaa tietoja rekisteriviranomaiselle?

Kyse on todennäköisesti ihan tavanomaisesta resurssivajeesta kunnassa. Tämä tuskin on omiaan takaamaan ruuhkattoman lupakäsittelyprosessin niille rakennusyrityksille tai kotitalouksille, jotka ovat valmiita aloittamaan uusia rakennushankkeita.

Paula Paavilainen on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.