Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

COVID-19-oireet ilmeisiä työmarkkinoilla, vaikka virallinen työttömyys­aste ei vielä nousekaan

27.5.2020
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Lomautettuja oli huhtikuussa keskimäärin 134 000 työvoima­tutkimuksen tietojen mukaan. Määrä perustuu siihen, että palkansaaja on ilmoittanut töistä poissaolon pääasialliseksi syyksi lomautuksen. Maaliskuussa vastaava luku oli 31 000.

Toistaiseksi lomautettuja oli hiukan enemmän kuin määräajaksi lomautettuja. Toistaiseksi lomautetut jättäytyivät suurimmalta osin työvoiman ulko­puolelle (47 000); harvempi haki aktiivisesti töitä eli määrittyi työttömäksi (20 000). Vain pieni määrä työllistyi muihin töihin. (Kuvio 1)

Kuvio 1: Määräajaksi ja toistaiseksi lomautetut, huhtikuu 2020
Kuvio 1: Määräajaksi ja toistaiseksi lomautetut, huhtikuu 2020 Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Miksi sitten työttömien määrä ei noussut huhtikuussa verrattuna vuoden takaiseen, vaikka lomautettuja siirtyi myös työttömäksi?

Selitys on, että vastaava määrä henkilöitä lopetti aktiivisen työnhaun. Tämä on osaltaan johtanut piilo­työttömyyden kasvuun – aiheesta lisää Tatu Leskisen blogissa.

Esimerkiksi Italiassa työttömien määrä laski jo maaliskuussa, koska ihmiset eivät päässeet tai muuten lähteneet työnhakuun.

Toinen asia on yrittäjien työllisyys, ja tässä tilanteessa yhtä hyvin myös yrittäjien poissaolo töistä. Yrittäjä on aina työllinen, vaikka ei olisi töissä, niin kauan kun ei luovu kokonaan liike­toiminnastaan.

Kuviossa 2 vertaillaan yrittäjien määrää sekä yrittäjien poissaoloa töistä vuoden­takaiseen. Yrittäjistä oli poissa töistä viime vuoden huhti­kuussa keskimäärin 24 000 ja tänä vuonna 43 000. Suurimmat poissaolon syyt ovat nyt töiden puute sekä muu syy, joka on tulkittava korona­tilanteessa mahdottomuudeksi harjoittaa elinkeinoa esimerkiksi ravintola-alalla.

Kuvio 2: Yrittäjien määrä sekä yrittäjien poissaolo töistä huhtikuussa 2019 ja 2020
Kuvio 2: Yrittäjien määrä sekä yrittäjien poissaolo töistä huhtikuussa 2019 ja 2020 Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Nuorten kesätöiden tilanteesta on kysytty paljon tänä keväänä. Palaamme aiheeseen sitten, kun tietoja kesältä on saatavissa. Etukäteen tilastoja ei voi tehdä!

Kuitenkin nyt tiedetään, että 15–24-vuotiaiden työllisyysaste (37,7) laski kaikista ikäryhmistä eniten eli 3,1 prosentti­yksikköä vuoden takaiseen verrattuna. Yhtä moni nuori etsi töitä – kenties kesätöitä – huhtikuussa 2020 kuin vuosi sitten (77 000).

Monet työlliset siirtyivät maaliskuun puolivälistä enenevässä määrin tekemään töitä kotoa käsin – tai kesämökiltä. On pienoinen tulkinta­ongelma, lasketaanko työnteko mökiltä käsin kotona työskentelyksi, mutta joka tapauksessa huhtikuussa koti (ehkä myös mökki tai kakkosasunto) on ollut säännöllinen työpaikka jo kolmasosalle työllisistä, missä on selvää nousua aiempiin kuukausiin.

Kuvio 3: Kotona työskenteleminen helmi-huhtikuussa 2020, osuus työllisistä
Kuvio 3: Kotona työskenteleminen helmi-huhtikuussa 2020, osuus työllisistä Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Muuttuneiden työolo­suhteiden vaikutus tehdyn työn määrään nousee aika ajoin esiin.

Työvoimatutkimuksen tiedot eivät kerro dramaattisesta laskusta palkan­saajien työtuntien määrässä, kun otetaan huomioon, että palkansaajien määrä aleni 2,1 prosentti­yksikköä vuoden takaiseen verrattuna. Yrittäjien työtuntien väheneminen on suoraa seurausta työn puutteesta, mikä laskee kaikkien työllisten panosta selvästi (-5,3 %-yksikköä). (Taulukko 1)

Taulukko 1: Työllisten ja palkansaajien määrän ja työtuntien suhteellinen muutos vuodentakaiseen verrattuna, huhtikuu 2020.
  Muutos prosenttiyksikköä  
  määrä työtunnit
Työlliset -2,2 -5,3
Palkansaajat   -2,1 -3,5

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.

Aiemmin sanoin, että emme tilastoi tulevaisuuden tietoja, mutta ajatukset toki kurottavat sinne. Toukokuun luvut eivät varmasti kerro paremmista ajoista työmarkkinoilla, mutta torjunta­voittoja sieltäkin halutaan etsiä. Niinpä ollaan taas kuulolla juhannuksen jälkeen.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­keskuksen työvoima­tilastossa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons