Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Yksi paljon esillä ollut keino tavoitteen saavuttamiseksi on työttömyys­eläkeputken poistaminen, toimi jolla tavoiteltaisiin 55–64-vuotiaiden työllisyyden nousua.

Kun puhutaan ikääntyneiden työllisyydestä, vertaillaan Suomea lähes aina Ruotsiin – ja syystä. Ruotsissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on korkeampi kuin Suomessa. Näin on ollut jo pitkään (kuvio 1).

Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste onkin noussut Suomessa hyvää tahtia 1990-luvun aallonpohjasta, on ero Ruotsiin yhä selvä, reilu kymmenen prosentti­yksikköä. Vuonna 2019 Ruotsissa 55–64-vuotiaista peräti 77,7 prosenttia kävi töissä, kun vastaava osuus Suomessa jäi 66,8 prosenttiin. Ruotsin työmarkkinat näyttävät toimivan ikääntyneiden osalta Suomea paremmin.

Suomen ja Ruotsin eroista puhuttaessa nostetaan usein esille, että ruotsalaiset tekevät suomalaisia useammin osa-aikatyötä, mikä selittäisi maiden välisiä eroja työllisyysasteissa. Olisiko niin, että Suomessa työtä tekee Ruotsiin verrattuna harvempi, mutta tuntimäärissä enemmän? 

Osa-aikatyötä tosiaankin tehdään enemmän Ruotsissa kuin Suomessa. Ero on kuitenkin selvä oikeastaan vain naisten osalta.

Kuviossa 2 on esitetty 55–64-vuotiaiden osa-aikatyötä tekevien osuudet Suomessa ja Ruotsissa. Kuten nähdään, miehillä osa-aikatyö on jotakuinkin yhtä yleistä molemmissa maissa.

Naisten kohdalla on sen sijaan selvä ero. Siinä missä Suomessa vain vajaa viidennes ikääntyneistä työllisistä naisista työskentelee osa-aikaisesti, on vastaava osuus Ruotsissa noin kolmannes.

Osa-aikatyön yleisyys saadaan näkyviin työllisyysasteessa, kun käytetään full-time equivalent (FTE) -mittaria, jossa työllisyysaste on mukautettu vastaamaan kokoaikatyön työtunteja.

Näyttääkin siltä, että ero Suomen ja Ruotsin ikääntyneiden työllisyydessä tasoittuu, kun mittariksi otetaan FTE (kuvio 3). Tasoittumisesta huolimatta näinkin mitattuna ruotsalaiset ikääntyneet tekevät suomalaisia enemmän töitä.

Huomionarvoista on, että ero kaventuu nimenomaan naisilla. Miehillä ero pysyy noin 14 prosenttiyksikössä.

Ikääntyneiden työllisyydestä puhuttaessa onkin syytä kiinnittää huomiota erityisesti miehiin. Juuri miesten työllisyydessä riittää kuilua kurottavaksi umpeen naapurimaahan verrattuna.

Tulee myös muistaa, että osa-aikatyössä on kyse laajemmasta työaikakulttuuriin liittyvästä asiasta kuin vain ikääntyneiden työnteosta. Ikääntyneiden naisten osa-aikatyön yleisyys ei johdu siitä, että Ruotsissa naiset siirtyisivät osa-aikatyöhön työuransa loppuvaiheessa. Osa-aikatyö on naisille selvästi yleisempää Ruotsissa jo nuoremmissa ikäluokissa. Jos verrataan 25–49-vuotiaiden tilannetta, ovat työllisten naisten osa-aikatyöosuudet Suomessa 21,5 ja Ruotsissa 40,2 prosenttia.

Anna Pärnänen toimii kehittämispäällikkönä Tilasto- ja tietopalveluissa.