Korona iski nuorten kannalta pahaan aikaan, kun juuri olisi pitänyt päästä opinahjosta työmarkkinoille tai kesätöihin. Alkukesän lukujen valossa haave jäi toteutumatta monelta nuorelta.

Kesäkuussa 2020 nuoria eli 15-24-vuotiaita oli työllisinä 31 000 vähemmän kuin viime vuonna ja 25-34-vuotiaitakin 24 000 vähemmän (kuvio 1).

Miten heikko nuorten tilanne työmarkkinoilla on nyt pidemmällä aikavälillä katsoen? Norsunmuistia ei vielä tarvita, sillä viimeksi vuonna 2010 finanssi­kriisin jälki­mainingeissa alkukesä näytti yhtä huonolta kuin tänä vuonna.

Nuorten osalta yksi menetetty kesä työmarkkinoilla toivottavasti korvaantuu muilla mukavilla tai hyödyllisillä aktiviteeteilla, vaikkakaan ne eivät paikkaa ansioiden puutetta.

Lomautettujen virta kääntynyt

Lomautettuja oli kesäkuussa yhä kirkkaasti yli aiempien ennätysten finanssi­kriisin ajoilta, mutta huhti- ja toukokuuhun nähden lomautettuja oli selvästi vähemmän (kuvio 2).

Kesäkuussa lomautettuna olleista enemmistö eli 58 prosenttia oli naisia. Hiukan yli kaksi kolmasosaa kaikista lomautetuista oli lomautettu määräajaksi, loput toistaiseksi.

Työmarkkinatilanteen heikkous on iskenyt muutenkin naisiin pahemmin kuin miehiin työllisyyden heikentyessä erityisesti naisvaltaisilla palvelu­aloilla.

Toivoa toki on

Toistaiseksi työllisyydessä ollaan vielä osin ”pää veden pinnalla”, koska työllisten määrä väheni kesäkuussa 35-54-vuotiaissa vain kahdeksalla tuhannella vuoden takaiseen verrattuna.

Monet nuoret palaavat alkusyksystä opiskelemaan ja heidän panoksensa näin ollen työmarkkinoilla vähenee.

Kuitenkin on odotettavissa, että vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työllisyys­luvut jatkavat lähi­kuukausina heikkenemistään, koska vertailu­vuonna 2019 työllisyys­kehitys oli melko vahvaa.

Mutta se ei tarkoita, etteikö kevään ja alkukesän kuopasta oltaisi nousemassa jo aiemmin, mikäli korona ja sen aiheuttamat rajoitukset eivät eskaloidu meillä ja maailmalla. Jos lomautukset jatkavat vähenemistään ja vasta­valmistuneet alkavat löytää töitä, talouden synkkä kierre katkeaa.

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­­keskuksen työvoima­­tilastossa.