Jos olet seurannut taloustilastoja viime aikoina, huomasit ehkä, että palveluiden tuottajahinnat nousivat, yrityssektorin voittoaste jatkoi kasvuaan ja paperimassan viennin arvo laski. Näissä uutisissa yhteistä on, että talouden kehityksestä kerrotaan luokituksia hyödyntäen.

Luokitusten silmälasit ovat verraton väline talouden hahmottamisessa ja analysoinnissa. Taloustilastoja ei voisi olla olemassa ilman luokituksia. Olemme niin tottuneita luokituksien käyttöön, että tuskin aina edes huomaamme niitä.

On kuitenkin hyödyllistä tiedostaa, että talouden kuva on syntynyt luokitusten linssiä käyttämällä ja linssi vaikuttaa siihen, mitä pystymme näkemään.

Luokitusten hienous on siinä, että niiden avulla voidaan monimutkaista ja kaoottiselta vaikuttavaa kokonaisuutta jäsennellä helpommin analysoitavaan muotoon. Tämä on suuri etu ja siksi luokittelu on ihmisen ajattelulle tyypillistä yleisemminkin kuin vain tilastojen maailmassa. Luokittelusta joudutaan kuitenkin maksamaan hinta yksinkertaistuksina ja hankalina rajanvetoina.

Ilmiöt, jotka eivät taivu tai sisälly luokituksiin, ovat vaarassa jäädä näkymättömiin. Tällä hetkellä luokitusten ulottumattomissa olevia kiinnostavia trendejä ovat esimerkiksi datatalous, alustatalous ja kiertotalous. Usein luokituksia pakenevat uudet tuotteet, teknologiat ja liiketoimintamallit.

Esimerkiksi alustatalouden yritys Uber voisi sopia toimialaluokituksessa taksiliikenteeseen tai web-portaaleihin. Valittiinpa kumpi tahansa näistä luokista tai jokin kolmas vaihtoehto, jotain olennaista Uberin toiminnasta jää silti näkymättömiin.

Kaikille tärkeille näkökulmille ei myöskään ole olemassa luokitusta lainkaan, jolloin niistä ei saada tilastotietoa. Esimerkiksi yritysten strategiat ja tavoitteet ovat kiinnostavia, mutta niille ei ole luokitusta ja niistä on niukasti suoraa tietoa tilastoissa.

Yritystoiminnan analysoinnissa keskeisimpiä luokituksia ovat toimialaluokitus ja tuoteluokitukset. Ne muodostavat monimutkaisen keskenään linkittyneen kokonaisuuden. Yhdistyneet kansakunnat ylläpitää globaaleja toimiala- ja tuoteluokituksia. Euroopan unioni on tehnyt niistä omat tarkentavat luokitusversionsa, joita jäsenmaat käyttävät tilastoinnissa tavoitteena vertailukelpoiset tilastot.

Joskus luokituksista tehdään myös kansainvälistä luokitusta tarkentava kansallinen versio, jossa kansantalouden erityispiirteet voidaan ottaa huomioon paremmin kuin kansainvälisissä luokituksissa. Esimerkiksi Suomen kansallisessa toimialaluokituksessa sähkön tuotannosta on eriytetty edelleen sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla kansallisen toimialan avulla.

Toimiala- ja tuoteluokitusten yhteys on luonnollista, koska toimiala määräytyy tuotteiden sekä tuotantoprosessin perusteella. Tuotteiden avulla päästään toimialaa tarkemmin kiinni yrityksen tuotokseen, koska yrityksellä on vain yksi toimiala, mutta mahdollisesti monia tuotteita. Tuotetasoinen tilastointi ei kuitenkaan ole kattavaa ja sen lisäksi sitä tehdään eri tilastoissa eri luokituksilla.

Tuoteluokituksissa huomionarvoista on se, että niitä on useita myös EU-tasolla. Keskeiset yritystilastojen tuoteluokitukset ovat CPA[1], PRODCOM[2] ja CN[3] .

Eri luokitukset on tehty eri tarkoituksiin, jolloin jokainen luokitus on optimoitu palvelemaan omaa rajattua tarkoitustaan muuan muassa laajuuden ja tarkkuuden osalta. CPA-luokitusta käytetään yrityspalvelut -tilastossa sekä hintatilastoissa. PRODCOM-luokitusta käytetään teollisuustuotantotilastossa. CN-luokituksen tausta on tullauksessa, joten sitä käytetään tavaroiden ulkomaankauppaa tilastoitaessa.

Yksittäisiä tarkoituksia hyvin palvelevien tuoteluokitusten kokonaisuudesta on tullut monimutkainen. Useat luokitukset hankaloittavat tilastojen vertailtavuutta ja yhdistelemistä, vaikka niiden välillä onkin yhteys rakenteen tai luokat toisiinsa liittävän muunnosavaimen kautta.

Koska luokituksia käytetään jo tiedonkeruuvaiheessa, useat luokitukset aiheuttavat päänvaivaa tilastojen käyttäjien lisäksi myös yrityksille. Yritykset luokittelevat itse omaa toimintaansa usein eri tavoin kuin tilaston tekijät.

Toimialaluokituksen uudistus on käynnistetty kansainvälisessä yhteistyössä ─ myös Suomi on mukana työssä. Toimialaluokituksen muutokset tulevat heijastumaan edelleen tuoteluokituksiin. Nykyisin käytössä olevan toimialaluokituksen sisältö valmistui vuonna 2006 ja teknologinen kehitys on ollut sen jälkeen nopeaa.

Tähän mennessä toimialaluokitusta työstävän ryhmän käsittelyyn on tuotu pari tuhatta muutosehdotusta. Keskustelua käydään esimerkiksi 3D-tulostuksesta, digitaalisesta musiikin jakelusta, drooneista ja kodin älylaitteista.

Yleisemmän tason painopisteitä uudistuksessa ovat palveluiden tarkempi kuvaaminen, palveluiden välittäjien luokittelu, tehtaattomien valmistajien luokittelu sekä informaatio- ja viestintä -toimialan rakenne.

Tilastojen käyttäjät pääsevät nauttimaan kirkkaammista toimialaluokituksen silmälaseista satojen tilastoasiantuntijoiden yhteistyön tuloksena joidenkin vuosien kuluttua.

Kirjoittaja on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.

[1] CPA Classification of Products by Activity

[2] PRODCOM Production Communautaire

[3] CN Combined Nomenclature