Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

Mitä Suomelle kuuluu neljännesvuosisata EU:hun liittymisen jälkeen?
Suomen historian merkittävimpiä tapahtumia ja käännekohtia oli liittyminen Euroopan Unionin jäseneksi vuoden 1995 alussa. Jäsenyydellä on ollut monia vaikutuksia suomalaisen yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämäämme. Mitä Suomessa on oikeastaan tapahtunut kuluneen neljännesvuosisadan aikana?
Maailmanlaajuisesti kehitystä ja edistymistä seurataan nykyisin YK:n kestävän kehityksen mittareilla (Sustainable Development Goals Indicators). Nämä YK-indikaattorit kuvaavat maan kehitystä ja edistymistä perinteistä bruttokansantuotemittaria laajemmin ja monipuolisemmin.
Monet YK:n globaaleista SDG-tavoitteista saavutettiin Suomessa jo 1970- ja 1980-luvuilla, joskin monissa tavoitteissa Suomella on yhä parantamisen varaa. Muutamien indikaattoreiden kohdalla kehitys on myös ottanut takapakkia.
Suomi pärjää huomattavan hyvin ja vuosi vuodelta paremmin erityisesti sosiaali- ja terveysasioissa. Muun muassa vastasyntyneiden kuolleisuus, työtapaturmat, tahallisten henkirikosten uhrien määrä teot ja tupakointi ovat vähentyneet vuosi vuodelta.
Myönteistä kehitystä on myös se, että ihmisten terveydelle erityisen haitallisten pienhiukkasten määrät kaupunkien hengitysilmassa ovat vähentyneet 30–40 prosenttia ja yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on kasvanut kaksinkertaiseksi.
Kansainvälisesti Suomi ja muut pohjoismaat ovat myös tasa-arvon kärkimaita, vaikka meilläkin tasa-arvossa on vielä tehtävää. Suomalaisessa työelämässä tasa-arvo on kehittynyt hyvään suuntaan ja naisten osuus esimerkiksi yritysten johtotehtävissä olevista on kasvanut merkittävästi.
Aivan kaikessa ei kuitenkaan kehitys ole kulkenut pelkästään hyvään suuntaan. Vaikka Suomi on EU-jäsenyyden aikana vaurastunut, ei hyvinvointi edelleenkään jakaudu tasaisemmin. Köyhien osuus väestöstä on jopa hieman lisääntynyt.
Neljännesvuosisadan aikana yhteiskunta ja sen rakenne ovat muuttuneet paljon ja Suomi on nyt entistä leimallisemmin jälkiteollinen yhteiskunta. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteen arvonlisäyksestä on supistunut 24:stä 17 prosenttiin. Samalla teollisuuden osuus työllisistä on supistunut kolmanneksen.
Myös Suomen innovatiivisuutta mittaavat indikaattorit ovat huolestuttavia. Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta laski 2010-luvulla neljänneksen. Tutkijoiden määrä asukaslukuun suhteutettuna on pienentynyt kolmanneksella.
Ympäristökuormitusta on kuitenkin pyritty vähentämään. Energiantuotannon CO2-päästöt arvonlisäysyksikköä kohden ovat puolittuneet, ja uusiutuvan energian kulutus on melkein kaksinkertaistunut.
Kuitenkin edelleen Suomen haasteina ovat kestämättömät tuotanto- ja kulutustavat. Syntyvä ympäristörasitus, päästöt ja jätemäärät ovat absoluuttisesti yhä edelleen huomattavan suuria. Osasyinä ovat Suomen muihin maihin nähden poikkeuksellisen pohjoisesta sijainnista johtuva suuri lämmitysenergian käyttö sekä harvasta asutuksesta johtuvat pitkät välimatkat ja liikenteen päästöt.
Suomi on EU-vuosinaan kehittynyt merkittävästi terveyden, tasa-arvon, turvallisuuden ja elämänlaadun suhteen. Ympäristökuormituksen suhteen on yhä paljon tehtävää, ja huolestuttavaa on myös se, että innovaatioihin satsataan entistä vähemmän. Tilastokeskuksen Miten Suomella menee? -videon sanoma on kuitenkin, että Suomesta on neljännesvuosisadassa kehittynyt monin tavoin parempi paikka asua ja elää.
Kirjoittaja vastaa Tilastokeskuksessa Suomen kestävän kehityksen SDG-indikaattoreiden kokoamisesta.
Videon sisältö tekstinä löytyy Youtubesta videon yhteydestä
Lue samasta aiheesta:
Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhanomaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilökohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seurantaraportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen koronapandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Koronan katastrofaaliset vaikutukset kestävän kehityksen toimeenpanoon ovat nyt kolmantena koronavuotena kiistattomat. YK:n pääsihteerin vuosittainen kestävän kehityksen edistymistä arvoiva raportti vaatii merkittäviä lisätoimia. Suurempia investointeja tarvitaan muun muassa tilastoseurantaan.
Suomen yhdyskuntajätteen määrä – 596 kiloa asukasta kohti vuonna 2020 – ei juuri imartele: EU-keskiarvo per asukas oli vain 505 kiloa. Jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen edistämisen edellyttämät muutokset vaativat tuekseen avointa faktapohjaista keskustelua ja viime kädessä arjen tekoja meiltä kaikilta.
Maailman maaperästä kolmanneksen tila on heikentynyt. Sunnuntaina vietettävän kansainvälisen maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.
Metalleja louhitaan kasvavia määriä kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Maapallo on kuitenkin rajallinen resurssi ja metallit uusiutumaton luonnonvara. Kotitalouksien metallivarastoissa piilee palanen kiertotalouspotentiaalia.
Miehet ja naiset omistavat nykyään ajokortin Suomessa lähes yhtä yleisesti, poikkeuksina vain nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat. Pojat autoilevat enemmän poikkeusluvalla jo 17-vuotiaina. Ikäihmisissä näkyy yhä autoilun miehinen historia.
Viljellyn maan pinta-ala EU-alueella on hieman pienentynyt 2000-luvulla, kun taas metsien pinta-ala on pysynyt ennallaan. Suhteellisesti eniten on kasvanut urbaani ympäristö.