Palkankorotukset ovat asettuneet yksityisellä sektorilla 3,3 prosenttiin vuosille 2020-2021. Liukumat mukaan lukien ansiot tulevat nousemaan seuraavan kahden vuoden aikana viitisen prosenttia.

Keskitetystä palkkaratkaisusta ei puhuta, mutta palkan­korotukset seuraavalle kahdelle vuodelle ovat toimialasta riippumatta desimaalilleen saman­suuruiset, vain sopimusten korotustahti on hieman erilainen.

Kiky-24 sai neuvotteluissa suuren roolin. Työntekijöille 24 tunnin poistaminen sopimuksista oli sovun ehdoton edellytys ja työn­antajille kilpailu­kyvyn säilyttäminen elinehto. Tunnit poistuivat, mutta ilmaantuivat sopimuksiin toiseen kohtaan eri nimellä. Molemmat voittivat.

Valtiovarainministeriön viimeisin ennuste vuosien 2020 ja 2021 inflaatioksi on yhteensä kolme prosenttia. Viime­aikaisen talous­kehityksen valossa VM joutuu korjaamaan ennustettaan kevään aikana selvästi alhaisemmaksi.

Muiden ennustelaitosten inflaatioarviot vaihtelevat 2 - 2,5 prosentin paikkeilla seuraaville kahdelle vuodelle. Oma arvioni vuosille 2020 ja 2021 on yhteensä hieman alle kaksi prosenttia.

Tammi-helmikuun 2020 inflaatio näyttää tietä koko vuoden hinta­kehitykselle. Ilman koronaa inflaatio olisi ollut tälle vuodelle prosentin verran. Tälle oli oletuksena yksityisen sektorin tehdyt työehto­sopimukset, hallituksen tekemät hyödyke­verojen korotukset, euron ja dollarin vaihto­kurssin pysyminen 1,1 tuntumassa, raakaöljyn hieman alle 60 dollarin barrelihinta, muiden raaka-aineiden hintojen pysyminen vakaana sekä asuntojen ja vuokrien viime vuosia hitaampi hintakehitys.

Nyt meillä on ainakin kaksi inflaatio­skenaariota.

Ensimmäisessä skenaariossa bensiinin hinta laskee Suomessa maalis-toukokuussa selvästi.

Tänään myydään raakaöljyn Brent-laadun futuureja toukokuulle 24 dollarin barrelihintaan. Raakaöljyn hinta pysyy siis ainakin kesään asti selvästi alle 30 dollarissa.

Kuluttajan pitäisi nähdä E95-bensiinin litrahinnan laskevan huhtikuun aikana 1,30 euron tuntumaan. Hitaalta näyttää hintojen lasku olevan Suomessa jälleen kerran. Ruotsissa bensan kuluttaja­hinta on laskenut viime päivinä huomattavasti nopeammin. Ruotsin kruunun devalvoituminen ei selitä sitä kuin pieneltä osin. Bensan litrahinta Ruotsissa on tänään 1,15 euroa.

Hallituksen päättämä polttoaineverojen nousu elokuussa 2020 nostaa kuluttajahintoja lähes 0,2 prosenttiyksikköä. Hallitus varmaan harkitsee veron­korotuksen siirtoa myöhäisempään ajankohtaan osana elvytys­pakettia. Tässä skenaariossa öljyn hintojen lasku palautuu normaali­tasolle loka-marraskuussa 2020 ja palvelu­sektori normalisoituu syksyn aikana.

Koronavirus ja raakaöljyn hinnanromahdus hidastavat inflaatiota voimakkaasti maailman­laajuisesti kesän loppuun asti. Kulutus­kysynnän laaja hiipuminen ja öljyn liikatarjonta laskevat polttoaineiden, matkojen ja palvelu­sektorin hintoja.

Kuluttajahintaindeksin laskijoiden ongelmana tulee olemaan, kuinka seurata palvelujen hintakehitystä, kun niitä ei ole tarjolla. Pitää muistaa, että alkuvuoden hinnanmuutoksilla on vuosikeskiarvo­laskelmissa matemaattisesti suurempi paino kuin loppuvuoden tapahtumilla.

Tämän skenaarion toteutuessa vuoden 2020 keski-inflaatio painuu 0,4 - 0,5 prosenttiin. Alkukesällä nähdään muutama nolla­inflaation kuukausi. Tämä merkitsisi myös sitä, että työeläkkeiden nousu vuoden 2021 alussa jäisi 0,5 prosenttiin.

Toisessa skenaariossa öljyn hinta jäisi nykytasolle koko loppuvuodeksi, palvelusektori hyytyisi entisestään ja lomautukset lisääntyisivät laajasti. Tässä skenaariossa hallitus luopuisi elokuun alun polttoaine­veron korotuksista. Vuosi-inflaatioksi tulisi noin 0,2 prosenttia.


Vuoden 2021 hintaennuste on vielä avoin, ja varsinkin hallituksen veronkorotukset ovat kysymysmerkki. Vuoden 2020 inflaation notkahdus näkyy hintojen nousuna vuonna 2021. Paluu normaaliin merkitsee myös inflaation kiihtymistä, kun vertailuluvut ovat alhaisia.

Viime vuosina inflaatioennusteet ovat lähes poikkeuksetta yliarvioineet hintakehitystä. Ensimmäisen skenaarion tapauksessa vuoden 2021 inflaatioksi tulisi 1,4 prosenttia. Toisessa skenaariossa vuoden 2021 inflaatio kiihtyisi ainakin 1,6 prosenttiin.

Ostovoiman ja bkt:n kasvu ovat kysymysmerkkejä

Palkankorotusten ja inflaatioennusteiden mukaisesti ostovoima kasvaa vuosien 2020-2021 aikana kolmisen prosenttia, palkat viisi ja inflaatio kaksi prosenttia. Lomautukset ja kasvava työttömyys sekoittavat näitä ostovoima­näkymiä.

Pahin skenaario olisi, jos ihmiset lopettaisivat tavaroiden ja palvelujen ostamisen. Bkt:n arvosta yli puolet tulee yksityisestä kulutuksesta.


Ennustuslaitokset arvioivat Suomen bkt:n kasvuksi vuoden 2019 lopulla prosentin sekä vuodelle 2020 että 2021. Vielä maaliskuun alkupäivinä näytti siltä, että Suomen viennin kasvua tulee avittamaan varsinkin Saksan talouden kasvu. Saksan ostopäällikkö­indeksi nousi lokakuun 2019 pohjalta selvästi maaliskuun alkuun asti ja oli korkeammalla kuin vuosi sitten.

24. maaliskuuta julkaistu Saksan ostopäällikkö­indeksin ennuste laski alle lokakuun 2019 pohjatason. Kansainvälisen talouden orastava myötätuuli on pysähtynyt koronaviruksen, öljyn hinnan ja pörssien laskun tuomiin ongelmiin.

Bkt:n kasvu painuu tänä vuonna Suomen Pankin ennusteen mukaan selvästi miinukselle. Jos kansainvälisen talouden ongelmat jäävät väliaikaisiksi, voi bkt kasvaa vuonna 2021 useita prosentteja.

Elämme hyvin hektisiä aikoja, nämä mietteet on kirjoitettu aamulla 30.3.2020 raakaöljyn ja Tokion pörssin lasku­tunnelmissa, viikon lopulla maailma voi näyttää toisenlaiselta.

Ilkka Lehtinen on Tilasto­­­keskuksesta eläköitynyt inflaatio­­asian­tuntija.