Palkkatulot rojahtivat yksityisellä sektorilla toukokuussa 2020
Suomi on suunnannut kohti normaalimpaa arkea, mutta COVID-19-viruksen talousvaikutukset painoivat palkansaajien veronalaiset palkkatulot miinukselle toista kuukautta peräkkäin.
Kansalliseen tulorekisteriin perustuvan ennakkoestimaatin mukaan palkkatulot supistuivat toukokuussa työpäiväkorjattuna edellisvuoteen nähden 5,0 prosenttia. Mikäli tulojen muutosta tarkastellaan ilman kertaluonteisesti maksettavia palkaneriä, pudotus oli 5,9 prosenttia.
Palkansaajien veronalaiset palkkatulot olivat toukokuussa noin 7,0 miljardia euroa. Vuoden 2019 toukokuussa vastaava summa oli 360 miljoonaa enemmän. Palkkatulojen lasku kiihtyi hieman huhtikuusta.
Kuntasektorilla maksettu jo lomarahoja
Ennakkoestimaatin mukaan yksityisen sektorin palkansaajien palkkatulot olivat noin 4,9 miljardia toukokuussa 2020. Tämä oli noin 7,8 prosenttia (410 miljoonaa) vähemmän kuin vuosi sitten.
Julkisella sektorilla palkkasumma puolestaan kasvoi 1,8 prosenttia edellisvuoteen nähden, ja oli toukokuussa yhteensä noin 2,1 miljardia. Palkkasumman kasvu selittyy sillä, että kuntasektorilla on maksettu lomarahoja jo toukokuussa. Viime vuonna lomarahoja maksettiin pääasiassa kesä- ja heinäkuussa.
Julkisen sektorin maksamien palkkatulojen euromäärä ilman kertaeriä (kuten lomarahoja) pysyi viime vuoteen nähden täysin ennallaan.
Yksityinen ja julkinen sektori on määritelty virallisen Sektoriluokituksen 2012 mukaisesti. Yksityisen sektori koostuu alasektoreista S.11 Yritykset, S.12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset, S.14 Kotitaloudet sekä S.15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Julkinen sektori koostuu alasektorista S. 13 Julkisyhteisöt. Muun muassa yliopistot, Yleisradio ja sosiaaliturvarahastot kuuluvat sektoriluokituksessa valtion budjettitalouden ja kuntien ohella julkiseen sektoriin.
Palkkatulot supistuivat eniten mikroyrityksissä
Palkkatulojen ennakoidaan vähentyneen 12,4 prosenttia mikroyrityksissä ja 2,9 prosenttia suurissa yrityksissä edellisvuoteen verrattuna. Toukokuussa 2020 mikroyritykset maksoivat veronalaisia palkkatuloja noin 670 miljoonaa, ja suuret yritykset 3,9 miljardia.
Mikroyrityksiä ovat 1-9 palkansaajaa työllistävät yritykset, ja suuria yli 250 palkansaajan yritykset. Myös julkisen sektorin työnantajat sisältyvät yrityskohtaisiin tietoihin.
Mikroyritysten maksamien palkkatulojen supistuminen ei ole yllätys. Mikroyritysten osuus on suuri juuri niillä toimialoilla, jotka ovat kärsineet koronakriisistä eniten.
Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusalalla veronalaiset palkkatulot ilman kertaeriä pienenivät ennakkoestimaatin mukaan 55 prosenttia edellisvuodesta. Taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialalla vastaava lasku oli 30 prosenttia, ja kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla 20 prosenttia.
Toimialakohtaiset luvut ovat suuntaa antavia, sillä niissä ei ole huomioitu mahdollisten yritysjärjestelyiden vaikutusta palkkasummiin vertailuajankohtien välillä. Palkkatulojen muutosta huhtikuun 2020 osalta ennakoineessa blogitekstissä toimialakohtaiset muutosprosentit heittivät enimmillään muutamia prosenttiyksikköjä viime viikolla julkaistun virallisen tilaston palkkasummakuvaajien tiedoista.
Vastaavasti estimaatti koko talouden palkkatulomuutoksista täsmäsi palkkasummakuvaajiin hyvin, eroten työpäiväkorjatusta lukemasta 0,3 prosenttiyksikköä.
Helsinki GSE:n tilannehuoneesta tuoreimmat tiedot
Helsinki Graduate School of Economicsin Covid19-tilannehuone, jossa hyödynnetään muun muassa Tilastokeskuksen ja tulorekisterin tietoja, tuottaa ripeitä tietoja koronakriisin talousvaikutuksista. Tilannehuoneen tietovarastosta löytyy esimerkiksi tuloksia palkkasummien muutoksista toimialan mukaan.
GSE:n julkaisemat euromääräiset palkkasummat ovat tässä esitettyjä suurempia. Ero koko talouden osalta oli huhtikuun 2020 tiedoissa noin 450 miljoonaa. Tämä johtuu siitä, että Tilastokeskuksen tarkastelujoukkoa on kohdennettu palkansaajiin tiputtamalla pois mm. YEL- ja MYEL-maksujen alaiset tulot sekä ulkomailla työskentelevät tai ilman palvelussuhdetta olevat henkilöt.
Tässä esitettyjä laskelmia ei julkaista erikseen missään tilastossa. Laskelmat on tuotettu kartoitettaessa tulorekisterin hyödyntämisestä tilastotuotannossa.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä palkkatilastojen parissa.
Avainsanat:
Miksi tätä sisältöä ei näytetä?
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.