Työvoimatutkimukselta on tänä keväänä odotettu vastauksia moniin kysymyksiin korona­kriisin työmarkkina­vaikutuksista. Työvoima­tutkimuksen kuukausittain julkaistavat tiedot kertovat aina edellisen kuukauden tilanteen. Siksi korona­epidemiankin vaikutuksia työllisyyteen päästään tarkastelemaan aina kuukauden viiveellä.

Huhtikuussa 2020 työllisiä oli työvoima­tutkimuksen mukaan 56 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien määrässä ei juuri näkynyt muutosta, minkä taustalla vaikuttaa suomalainen lomautus­käytäntö. Lomautettu työntekijä säilyttää työsuhteensa koko lomautuksen ajan. Työvoima­tutkimuksessa enintään kolmeksi kuukaudeksi lomautettu lasketaan edelleen työlliseksi. Lomautetuista lisää Pertti Taskisen blogissa.

Työllisten ja työttömien määrän lisäksi työmarkkinoiden tilanteesta kertovat monet muutkin mittarit. Työvoima­tutkimuksen luvuissa koronan vaikutukset näkyvät muun muassa työvoiman ulkopuolella olevan väestön­osan ja piilo­työttömien määrän kasvuna.

Työvoiman ulkopuolella olevia oli huhtikuussa 66 000 enemmän ja piilo­työttömiä 88 000 enemmän kuin vuosi sitten. Piilotyöttömien määrä nousi kuukausi­tiedoissa mittaus­historian korkeimmalle tasolle, 196 000 henkilöön. (Kuvio 1)

Heikkenevässä työllisyystilanteessa siirtyminen kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle tyypillisesti kasvaa. Kuvaavaa on yleistynyt luopuminen työnhausta, vaikka työtä haluttaisiinkin: kasvava osa työvoiman ulkopuolelle siirtyneistä on piilo­työttömiä, joka haluaisivat ansiotyötä ja olisivat työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta eivät ole etsineet työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana.

Alityöllisyys lisääntynyt nopeasti, osa-aikatyö vähentynyt reippaasti

Selvä muutos on myös alityöllisten nopea lisääntyminen. Alityöllisiä oli huhtikuussa 102 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Alityöllisellä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee osa-aikatyötä, koska kokoaika­työtä ei ollut tarjolla. Heitä ovat esimerkiksi työnantajan toimesta lyhennettyä työviikkoa tekevät, lomautetut tai asiakkaiden puutteesta kärsivät, jotka haluaisivat itse tehdä enemmän töitä.

Alityöllisten määrä on ollut kasvussa viimeiset kymmenen vuotta, mutta korona­pandemian vaikutus lisäsi alityöllisyyttä poikkeuksellisen nopeasti. (Kuvio 2)

Samaan aikaan nopeasti lisääntyneen alityöllisyyden kanssa korona­kriisi näyttää katkaisseen pitkään jatkuneen osa-aikatyön yleistymisen trendin. Huhtikuussa osa-aikatyötä tekeviä oli 65 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Kokoaika­työllisiä taas oli 10 000 enemmän kuin vuoden 2019 huhtikuussa. (Kuvio 3)

Talouden heikentyminen näkyy kuitenkin ensimmäisenä osa-aikatyössä. Voinee siis odottaa, että osa-aikatyön laskua seuraa vastaavasti nopea elpyminen kriisin jälkeen.

Työllisyystilanteen kehittymistä uusien tietojen valossa päästään seuraavan kerran tarkastelemaan työvoima­tutkimuksen toukokuun tietojen julkistuksen yhteydessä 24.6.2020.  

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina työvoima­tutkimuksen tehtävissä Tilastokeskuksen väestö ja elinolo­tilastot -yksikössä.

Piilotyöttömyydestä tarkemmin: http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/tyovoiman-ulkopuolelta-ja-piilotyottomyydesta-toihin-ja-tyonhakuun-nelja-hyvaa-vuotta-ennen-kriisia/

Osa-aikatyön yleistymisestä: https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2019/osa-aikatyo-on-yleistynyt-tyytymattomyys-siihen-ei-pitaisiko-muuttaa-puhetta/