Viime vuonna tarkastelin saamelaisten kansallispäivän blogikirjoituksessani niiden henkilöiden ammatteja, joiden äidinkieleksi väestötietojärjestelmään on ilmoitettu saame.

Tänä vuonna laajennan tarkastelua ja tutkin henkilöitä, joilla vähintään oma, toisen vanhemman tai yhden isovanhemman äidinkieli on ilmoitettu saameksi. Käytän heistä tässä nimitystä saamenkielitaustaiset.

Kielitieto tulee Tilastokeskukseen Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä (ent Väestörekisterikeskus). Vastasyntyneen lapsen vanhemmat ilmoittavat lapsen äidinkielen DVV:lle. Tämän jälkeen äidinkieltä koskevan tiedon voi muuttaa ilmoittamalla, vaihto onnistuu verkossa.

Päättelyssä on käytetty Tilastokeskuksen henkilötietovarantoa, jonka perusteella henkilöiden kielitietoa voidaan seurata vuodesta 1987 lähtien. Tässä tarkastelussa riittää, että äidinkieleksi on vähintään yhtenä vuonna ilmoitettu saame.

Tarkastelu ei ota kantaa henkilöiden saamelaisuuteen, saamelaisuusmääritelmään tai äänioikeuteen saamelaiskäräjävaaleissa.

Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet – inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame – ovat uhanalaisia. Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan Saamenmaan ulkopuolella alle 18-vuotiaita saamelaislapsia asui lähes kaksituhatta, ja näistä kielenopetuksen parissa oli noin viisi prosenttia.

Kieliä elvytettäessä varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on molemmilla merkittävä rooli. Saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan.

Myöskin kunnilla on Suomessa velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta saamen kielellä lapsille, joiden äidinkieli tai suvun kieli on ollut saame. Sen sijaan perus- ja lukio-opetusta täydentävää saamenopetusta ei ole pakko tarjota, mutta valtionavustusta opetuksen järjestämiseen saa, kun ryhmäkoko on vähintään kaksi.

Mahdollisuus saamenkielen opetukseen vaihtelee alueittain. Varhaiskasvatuksessa vaihtoehtoja ovat mm. kielipesä tai saamenkielinen opetus, ja kouluikäisillä vuorostaan kielikylpyluokka, saamenkielinen luokka, täydentävä opetus kahtena tuntina viikossa tai etäopetus.

Miten saamenkielitaustaiset lapset jakautuivat maantieteellisesti vuonna 2018?

Saamelaiskäräjien tietoja saamelaisista saa hyvin harvoin tutkimuskäyttöön, eikä maantieteellistä jakaumaa ikäryhmittäin ole yleisesti esitelty kotiseutualueen ulkopuolelta tarkemmin. Näin suuntaa-antavakin arvio lasten ja nuorten demografiasta voi tarjota vanhemmille tärkeää tietoa saamenkielisen opetuksen mahdollisuudesta sekä palvella kuntien päättäjiä opetuksen järjestämisessä.

Tilastokeskuksen henkilöaineistossa oli vuoden 2018 viimeisellä viikolla 4 200 saamenkielitaustaista henkilöä, jotka asuivat vakituisesti Suomessa. Määrä on noin 40 prosenttia Saamelaiskäräjien ilmoittamasta saamelaisten lukumäärästä vuodelta 2015, joka oli 10 000 henkilöä. Saamelaiskäräjien mukaan alle 17-vuotiaita oli 2 700 henkilöä, kun vuonna 2018 samanikäisiä saamenkielitaustaisia oli 1 300 henkilöä.

Mikäli saamenkielitaustaisten joukko sisältyisi täysin Saamelaiskäräjien tilastoimiin lapsiin, blogin tarkastelun ulkopuolelle jäisi arviolta 1 400 lasta, noin 50 prosenttia saamelaislapsista. Näistä tarkastelun ulkopuolelle jäävistä lapsista noin 1 100 (80 %) asui muualla Suomessa.

Kotiseutualueen ulkopuolella asui saamenkielitaustaisista alle kymmenen vuotiaista 70 prosenttia, saamelaiskäräjien mukaan 75 prosenttia saman ikäisistä saamelaisista.

Kotiseutualueella äidinkielisten osuus saamenkielitaustaisista on muuta maata suurempi: Utsjoella 98, Enontekiöllä 80 ja Inarissa 65 prosenttia. Saamenmaan ulkopuolella äidinkielisten osuus saamenkielitaustaisista on suurin Oulussa (36 %), Rovaniemellä (34 %) ja Helsingissä (26 %).

Vuonna 2018 varhaiskasvatuksen piiriin lukeutuvia (0–6-vuotiaita) lapsia oli 530, ja he asuivat 68 kunnan alueella. Kotiseutualueen ulkopuolella heistä asui 72 prosenttia.

Perusopetusikäisiä (7–16-vuotiaita) lapsia asui saamelaisten kotiseutualueella 260. Muualla Suomessa heistä asui 640 yhteensä 80 eri kunnan alueella. Alakouluiässä oli 520 lasta, ja vähintään kahden ala-asteikäisen lasten kuntia oli 41.

Kuusi suurinta kuntaa, joissa asui saamenkielitaustaisia alle 17-vuotiaita, sijaitsevat Pohjois-Suomessa: Inarissa lapsia oli 190, Rovaniemellä 180, Utsjoella 150, Oulussa 70, Sodankylässä 60* ja Enontekiöllä 40. Näistä saamelaisalueen kunnissa on saamenkielten opintoja saatavana lähes jokaisessa koulussa. Myös Rovaniemellä, Oulussa ja Sodankylässä järjestetään opetusta.

Kuuden suurimman kunnan jälkeen yli kymmenen saamenkielitaustaista alle 17-vuotiasta asui Helsingissä, Espoossa, Lahdessa, Vantaalla, Tampereella, Kemissä, Jyväskylässä, Kittilässä, Torniossa, Äänekoskella, Kempeleessä, Turussa ja Mäntsälässä.

Useissa kunnissa lapsia ja nuoria etäopetuksessa

Saamelaiskäräjien koulutus ja oppimateriaalitoimiston mukaan saamenkielistä opetusta peruskouluissa ja lukioissa järjestettiin vuoden 2019 lopulla lähiopetuksena edellä mainituista kunnista Helsingissä, Jyväskylässä, Kittilässä ja Tampereella. Näiden kuntien lisäksi Laukaassa järjestettiin saamenkielistä opetusta.

Etäopetuksen parissa oli lapsia ja nuoria useasta kunnasta: Asikkalassa, Espoossa, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Kauniaisissa, Kemissä, Kirkkonummella, Kittilässä, Kokkolassa, Kuusamossa, Lahdessa, Lohjalla, Mikkelissä, Muoniossa, Raahessa, Ruovedellä, Sallassa, Turussa, Vantaalla ja Äänekoskella.

Blogin tarkastelu kattaa arviolta puolet saamelaisista lapsista, ja sen perusteella useassa kunnassa löytyisi oppilaita saamenkieliseen varhaiskasvatukseen sekä lähiopetukseen.

Saamelaisia lapsia on tarkasteluun nähden yli kaksinkertaisesti enemmän kuin saamenkielitaustaisia. Näistä saamelaislapsista valtaosa asuu muualla Suomessa ja useammassa kunnassa kuin mitä tässä kirjoituksessa on esitetty.

Buori sámi álbmotbeaivvi! Pyeri säämi aalmugpeivi! Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v! Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!

Juho Keva, Jovnna Ovllá Hánno Juhan, työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä työssäkäyntitilastojen parissa. Hän jatkaa vuosi sitten aloittamaansa perinnettä ja tarkastelee saamelaisia tilastojen valossa saamelaisten kansallispäivänä.

* Sodankylä on yksinkertaistuksen takia laskettu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle, vaikka Lapin paliskunnan alue kuuluukin saamelaisalueeseen. Saamelaiskäräjien tilaston mukaan vuonna 2015 Lapin paliskunnassa asui noin 30 prosenttia Sodankylän alle 17-vuotiaista saamelaisista.