Vuoden 2019 työvoimatutkimuksen lisäosa sisälsi kysymyksen siitä, onko vastaajaan otettu työasioissa yhteyttä edellisten kahden kuukauden aikana työajan ulkopuolella – ja jos on, olivatko yhteydenotot sellaisia, että ne vaativat pikaisia toimia saman päivän aikana. Tiedot kerättiin kaikissa Euroopan maissa.

Suomi erottui joukossa maana, jossa tällaisia yhteydenottoja oli ollut eniten ja tiheimmin. Vain vajaa kolmannes (30 %) suomalaisista työllisistä oli kokonaan välttynyt siltä, että työasioilla häirittiin vapaa-ajalla. EU:ssa keskimäärin tältä välttyvien osuus oli kaksinkertainen (59 %).

Lähimmäs Suomea ylsi vertailussa Ruotsi, jossa rauhassa yhteydenotoilta sai olla 38 prosenttia työllisistä. (Kuvio 1)

Suomalaisista työllisistä lähes joka neljäs (23 %) kertoi saaneensa parin edellisen kuukauden aikana vapaa-ajallaan useammankin sellaisen työasioita koskevan yhteydenoton, joka oli edellyttänyt heiltä pikaisia toimia. Tämä oli enemmän kuin missään muussa EU-maassa.

Lisäksi 13 prosenttiin suomalaisista oli oltu useita kertoja yhteydessä, vaikka heiltä ei ollut odotettu välitöntä reagointia. Kolmannekseen oli oltu yhteydessä kerran, pari.

Yrittäjille yhteydenottoja on tullut ymmärrettävästi enemmän kuin palkansaajille, korkeasti koulutetuille taas useammin kuin matalammin koulutetuille niin Suomessa kuin EU-tasolla.

Suomen poikkeuksellisuutta kuvaa kuitenkin se, että meillä jopa työntekijäasemassa olevia on hätyytelty työasioilla vapaa-aikana useammin kuin EU-tasolla kaikkia työllisiä keskimäärin. EU-tasolla yrittäjiä koskevat luvut taas jäävät hieman jälkeen Suomen kaikkia työllisiä kuvaavista keskiarvoista, mitä tulee yhteydenottojen yleisyyteen.

Lähes puolet suomalaispalkansaajista lukee työmeiliä lomallaan

Nämä Eurostatin työvoima­tutkimukseen päätyneet kysymykset ovat peräisin Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolo­tutkimuksen lomakkeelta.

Kun itse suunnittelimme vuoden 2018 työolotutkimusta, kysymykset tuntuivat meistä kuitenkin jo aikansa eläneiltä. Emme kokeneet niiden yksisuuntaisuuden kuvaavan enää nykypäivän todellisuutta – ikään kuin työntekijä odottaisi passiivisena kotona työpaikan yhteydenottoja, joita tulee tai ei tule.

Työelämän digitalisaation myötä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen on yhä useammin pikemminkin kaksisuuntaista. Etenkin tietotyöläisellä työasiat kulkevat taskussa älykännykän piippausten myötä helposti minne tahansa, mihin vuorokauden aikaan tahansa. Työsähköposteja ja teams-viestejä käydään lukemassa ja niihin vastaillaan, vaikka kukaan ei sitä varsinaisesti edellyttäisikään. Samoin tviitataan ja sometetaan, jaetaan mieleen putkahtaneet ideat lähimmille työkavereille tuoreeltaan.

Vanhojen yhteydenottoja koskevien kysymysten sijalle lisäsimmekin vuoden 2018 työolo­tutkimukseen kysymykset työsähköpostin lukemisesta loman aikana.

Kävi ilmi, että lähes puolet suomalaispalkansaajista käy vähintäänkin kurkkaamassa postejaan lomansa aikana. Noin 40 prosenttia ei lue työsähkö­postejaan lomalla lainkaan, minkä lisäksi 15 prosentilla ei ole työsähköpostia. (Kuvio 2)

Päivittäin tai lähes päivittäin postejaan lukee 15 prosenttia lomailevista palkansaajista. Lisäksi joka viides käy tarkistamassa työsähköpostinsa vähintään kerran viikossa. Tiuha sähköpostien selailu on tyypillisempää miehille kuin naisille.

Erityisesti ylemmät toimihenkilöt eivät malta jättää meilejään tarkistamatta. Käytännössä kaikilla heistä oli käytössään työsähköposti vuonna 2018, ja valtaosa (75 %) selasi sitä lomansakin aikana. Joka neljäs (25 %) luki postejaan päivittäin tai lähes päivittäin. Ahkerimmin työpostejaan seurasivat johtajat, liike-elämän ja hallinnon erityis­asiantuntijat sekä luonnontieteiden ja tekniikan erityis­asiantuntijat.

Alemmista toimihenkilöistä sen sijaan reilu 40 prosenttia luki työsähköposteja loma-aikana – tosin 7 prosentilla ei ollut työsähköpostia lainkaan.

Työntekijäasemassa olevista lähes 40 prosentilla ei edes ollut työsähköpostia. Joka neljäs (26 %) luki postejaan lomansa aikana ainakin joskus.

Työsähköpostejaan lomallaan vähintään kerran viikossa lukevilta kysyttiin edelleen sitä, miksi he seurasivat sähköpostiaan niin tiiviisti. Vastaaja saattoi valita useamman vastausvaihtoehdon.

Vaikka työsähköpostien lukeminen loman aikana on yleistä, ainoastaan kuusi prosenttia kaikista palkansaajista kertoi, että heidän odotettiin seuraavan sähköpostiaan. Yleisin syy postien vähintään viikoittaiseen lukemiseen oli se, että haluttiin itse pysyä ajan tasalla työasioista (23 % kaikista palkansaajista). Tämä oli miehille selvästi yleisempää kuin naisille.

Kaikkiaan 15 prosenttia kertoi syyksi pyrkimyksen hallita näin työkuormaansa. Osa palkansaajista voikin kokea tämän toimivaksi strategiaksi välttää lomaltapaluun jälkeistä kaaosta. Toisille taas työn ja muun elämän tasapainoilu on sitä, että rauhoitetaan loma kokonaan työasioilta.

Someajalle kuvaavaa on kuitenkin se, että lähes joka kuudes (16 %) palkansaajamies ja joka kymmenes nainen (molemmat sukupuolet 13 %) kertoi lukevansa postejaan lomalla vähintään viikoittain siksi, että sähköpostin vilkuilusta oli tullut tapa.

Työsähköpostin ahkera seuraaminen lomalla ja EU-vertailun johtoasema työasioiden hoitamisesta vapaa-ajalla kertovat samaa tarinaa ilmeisesti juuri suomalaisille varsin tyypillisestä työn ja vapaa-ajan sekoittumisesta. Samalla ne heijastanevat myös työelämämme tiukkenevaa tahtia.

Tuloksia täydentää vielä tieto siitä, että meillä työajat joustavat eurooppalaisittain poikkeuksellisen paljon suuntaan ja toiseen sekä se, että etätyöstä tuli koronakeväänä Suomessa yleisempää kuin missään muussa Euroopan maassa.

Olisikin kokonaan oman bloginsa aihe pohtia, mitkä kulttuuriset, rakenteelliset ja ylipäänsä suomalaisen työelämän nykytilaan liittyvät seikat vaikuttavat suomalaisten erityislaatuisuuteen (myös) työn ja vapaa-ajan limittymisessä.

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilasto­keskuksen tieto- ja tilastopalveluissa.