Taloustilanne tietysti kiinnostaa laajaa yleisöä ja erityisesti joukko­viestimissä pohditaan, ollaanko jo taantumassa vai ei. Vai peräti lamassa? Talous­politiikan laadintaan sillä on varmasti iso merkitys, mutta tavallisen kansalaisen kannalta ehkä pienempi; päivittäisistä menoista koitetaan selvitä, oli sitten taantuma tai ei.

Mitään virallista määritelmää ei taantumalle ole. Usein puhutaan ns. teknisesti taantumassa olemisesta. Hienolta kuuluva termi perustuu kuitenkin yksin­kertaiseen nyrkki­sääntöön. Sen mukaan talous on taantumassa, kun talous bruttokansan­tuotteella mitattuna supistuu kahtena peräkkäisenä neljänneksenä edellisiin neljänneksiin verrattuna.

Eikä lamallekaan ole yhteistä määritystä. Mutta myös lamalle voidaan kuvitella samanlainen nyrkki­sääntö: Talous on lamassa, kun koko vuoden brutto­kansantuote on pienempi kuin edellisenä vuonna. Eli lama olisi pitkittynyt taantuma.

Joskus tällaiselle pitkittyneelle taantumalle annetaan joitain raja-arvojakin, jotta se todettaisiin lamaksi - esimerkiksi noin kymmenen prosentin kertymä bkt:n laskussa yli vuosien. Tämäkin tuntuu kuitenkin aika suppealta määrittelyltä lamalle, joka yleisen kielitajun mukaan on paljon vakavampi talouden tila kuin taantuma.

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin brutto­kansantuote. Esimerkiksi työttömyys ja kotitalouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten taloudellisen hyvinvoinnin kannalta, ja yritysten osalta voisi mainita vaikkapa konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot.

Yleinen ilmapiirikin on lamassa synkempi kuin parempina aikoina, ja sitä heijastelee kuluttajien luottamus -tilasto.

Alla olevaan kuvioon 1 on poimittu joitain tilastoja 1990-luvun alusta ja finanssi­kriisin vuosilta. Molempina ajanjaksoina brutto­kansantuote supistui suunnilleen saman verran, mutta vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen olivat hyvin erilaisia.

Yhdysvalloissa taantumien havainnointi on nähty niin tärkeäksi, että siellä ns. virallisen julki­lausuman taantumasta antaa erityinen komitea The National Bureau of Economic Research -tutkimus­laitoksessa. Komitea koostuu ansioituneista talous­tieteen professoreista, jotka jälkikäteen määrittelevät kuukauden tarkkuudella, milloin talous on kääntynyt taantumaan ja uudestaan nousu­kauteen.

Edellisen taantuman julistettiin Yhdysvalloissa kestäneen joulukuusta 2007 kesäkuuhun 2009, tuon jälkeen Yhdysvalloissa onkin eletty pitkää nousukautta.  Mutta nyt taitaa taas olla komitealle töitä.

Edellä kerrotun yksinkertaisen teknisen määritelmän mukaan Suomi oli taantumassa edellisen kerran vuoden 2018 toisella ja kolmannella neljänneksellä (kuvio 2). Muutokset edellisiin neljänneksiin olivat kuitenkin niin pieniä, että yhden ja kahden kymmenys­desimaalin muutoksia ei kannattaisi huomioida. Pikemminkin voisi sanoa, että talous pysyi ennallaan.

Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä talous selvästi supistui. Ja nyt taantuman seuraajat jännittävät seuraavan neljänneksen kehitystä, joko ollaan taantumassa. Ennakkomerkit näyttävät huolestuttavilta.

Talouspolitiikalla taistellaan parhaillaan talouden pelastamiseksi mahdollisimman pienin vaurioin, kun korona­epidemia runtelee ihmisten terveyden lisäksi taloutta. Myöhemmin voidaan nähdä, selvittiinkö taantumalla vai jouduttiinko lamaan. Lama taitaakin olla talous­historian termistöä.

Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon kehittämis­päällikkönä Tilasto­keskuksessa.