Juha Sipilän johtama hallitus antoi eduskunnalle valtioneuvoston selonteon tietopolitiikasta ja tekoälystä joulukuussa 2018. Kun eduskunta hyväksyi selonteon, Suomeen syntyi uusi politiikka-alue, tietopolitiikka. Tietopolitiikalla tarkoitetaan selonteon mukaan sellaisia politiikkatoimia, joiden avulla tiedon tehokas, turvallinen ja eettinen käyttö on mahdollista. 

Selonteossa luodaan näkymiä tulevaisuuden tiedon käyttöön ja viitoitetaan käytön edellytyksiä ja hyödyntämisen mahdollisuuksia siinä tilanteessa, kun tekoälyratkaisut nykyisestä yleistyvät.  

Tietoon liittyvä keskustelu on ollut vilkasta sekä Suomessa että kansainvälisissä yhteyksissä. Euroopan Unionin datastrategiassa tavoitteena on tehdä koko EU:sta johtava datavetoinen yhteiskunta, jossa yhtenäisten datan sisämarkkinoiden luominen mahdollistaisi datan sujuvamman käytön koko EU:n alueella.   

Tiedon määrä lisääntyy huimaa vauhtia. Samalla yhteiskunnan toiminnan yhteydessä syntyvät tietovarannot kasvavat massiivisesti. Tuskin vielä hahmotamme täysin sitä, mitä niiden avulla voidaan tulevaisuudessa saada aikaiseksi.  

Suomen tietovarantoja pidetään jo nyt kansainvälisesti tasokkaina. Kun otamme seuraavan askeleen tietovarantojen hyödyntämisessä, on tiedon määrää merkittävämpää se, miten ja millaisin periaattein tietoa pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään.  

Valtiovarainministeriön vetämä Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanke käynnistyi kuluvan vuoden keväällä. Hankkeen tavoitteena on edistää julkisen tiedon entistä laajempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä yhteiskunnassa. 

Yhtenä eteenpäin vievänä toimenpiteenä luodaan ja käyttöönotetaan julkisen hallinnon tiedolle laatukriteerit. Yhdessä määriteltyjen laatukriteerien avulla halutaan helpottaa julkishallinnon tietovarantojen nykyistä monipuolisempaa käyttöä, olkoon se sitten viranomaisten työtä tai yritystoimintaa.  

Tiedon laatu on monitahoinen käsite. Laadulla tarkoitetaan muun muassa tietoaineistojen eheyttä, ajantasaisuutta ja kattavuutta. Lisäksi sillä voidaan viitata esimerkiksi tiedon saatavuuteen. Laatukehikon luomiseen osallistuvien kannattaa yhdessä keskustellen hakea näkemystä siihen, mitä nämä julkishallinnon tietovarantojen osalta tarkoittavat ja mitä kaikkia osa-alueita tiedon laatua arvioitaessa tullaan ottamaan huomioon.   

Laatukehikko määritellään ja käyttöönotetaan Tiedon laatukehikko -osahankkeessa. Työn tuloksena syntyy yhteinen kansallinen tietovarantojen laadun arviointiin ja laadun kehittämiseen soveltuva työkalu, jonka pitäisi auttaa sekä tiedon tuottaja että tiedon käyttäjiä. Tavoitteenamme on saada yhdessä aikaan ymmärrettävä ja datan monipuolista käyttöä ja vertailukelpoisuutta tukeva laatumäärittely. 

Tietovarannoista huolehtivat Suomessa useat virastot ja tahot. Tietovarantojen monipuolisempaan hyödyntämiseen ja yhteentoimivuuteen tarvitaan hyvää vuorovaikutusta ja tiivistä yhteistyötä. 

Tätä yhteistyötä suunnitellessa on ollut hieno huomata, että yhteinen suunta on löytymässä ja mukaan sitä kirkastamaan on saatu hyvä joukko valtionhallinnon toimijoita.  Laatukehikon määrittelyyn osallistuvat perustietovarantojen omistajista Digi- ja väestötietovirasto, Kela, Maanmittauslaitos, Opetushallitus. Patentti- ja rekisterihallitus, Tulli, Työterveyslaitos, Valtiokonttori ja Verohallinto. Hanketta koordinoi Tilastokeskus.  

Yhteistyöllä luomme tulevaisuuden datataloudelle ja yhteiskunnalle vankan perustan, jonka ansiosta arvokkaat tietoaineistomme palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla Suomea tulevaisuudessa. 

 Marjo Bruun on Tilastokeskuksen pääjohtaja.