Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tilastokin voi toimia esikuvana

7.9.2020
Kuva: Kari Likonen

Suomessa on keväällä 2020 vahvistettu ensimmäiset, ei perheen sisäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien parien perheisiin. Tämä mahdollisuus, jota tasa-arvon edistymisen nimissä on odotettu ja josta moni perhe ja yksilö on haaveillut kauan, tuli voimaan kolme vuotta sitten (1.3.2017).

Perhetasolla adoptio on unelmien täyttymys. Yhteisö- ja yhteiskunta­tasolla saatiin uusi esikuva, uudenlainen (virallinen) muoto perheelle ja perheen muodostumiselle.

Tilastoinnin osalta tapahtuma harvinaisuutensa vuoksi ei erotu julkaistavissa tilastoissa. Yksi keskeinen tilastoinnin periaate on, ettei pieniä luokkia julkaista.

Helsinki Pride -tapahtuman teemana on tänä korona­vuotena esikuvat. Yleisesti ajatellaan, että esikuva on henkilö, jonka ajatuksista ja toiminnasta on otettu tai voisi ottaa mallia.

Seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistölle on kautta aikain esikuvina toimineet avoimesti lesboina, homoina ja trans­ihmisinä elävät henkilöt, usein julkkikset. Tove janssonien, touko laaksosten ja martina navratilovien merkitystä ei voi kieltää.

Voivatko tilastot kertoa jotain esikuvista?

Tilastot eivät pysty eikä niiden ole tarkoituskaan tuoda esiin yksittäisiä tapahtumia eikä siis yksittäisiä esikuvia, henkilöitä. Mutta tilastot voivat näyttää esikuvia ryhmä- ja yhteiskunta­tasolla.

Minusta esikuvana voivat myös toimia arkiset asiat, tilastojen kertomukset joukoista. Kun edes osa perheiden ja parisuhteiden moninaisuudesta saadaan näkyviin tilastoissa, vahvistetaan esikuvia.

Suomessa elää noin 7 000 henkilöä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Vaikka tämä ei suinkaan ole koko kuva seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistöstä, voivat he olla arjen esikuvina monille – niin nuorille kuin iäkkäämmille, niin sateenkaari­kansalle kuin koko väestölle. Miksei politikoillekin.

Toinen yhteys tilastojen ja esikuvien välille löytyy myös helposti. Esikuvan pitää heijastaa totuutta. Jos se ei ole totta, se on haavekuva. Valitettavasti maailmassa leviää yhä enenevässä määrin väärää tietoa.

Kansainvälistä tilastotoimea ohjaavat tarkat, asiantuntijoiden yhdessä sopimat periaatteet, joita noudatetaan ja joiden noudattamista seurataan. Tilastoista löytyvät tiedot ovat luotettavia esikuvia.

Tilastot kertovat, että meitä on moneksi. Hyvää ja turvallista Pride-viikkoa kaikille 5,5 miljoonalle Suomessa asuvalle!

 

Kirsti Pohjanpää on ryhmäpäällikkö Tilastokeskuksen tieto- ja tilasto­palvelut -palvelualueella.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Blogi
15.2.2021
Miia Huomo

Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumero­aluetilastot-palvelu. 

Blogi
26.1.2021
Marjo Bruun

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

Blogi
4.1.2021
Jouni Kotkavuori

Miksi tilastoasiantuntijat Suomessa ovat niin aktiivisia kirjoittajia? Yhden ihmisen vaikutus voi olla arvaamattoman suuri. Vastikään edesmennyt Erkki Pentinmäki oli luomassa tiedon avaamisen kulttuuria Tilastokeskukseen.

tk-icons