Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto saa vielä tällä hetkellä tiedot ammattien luokittelemiseksi monista eri hallinnollisista työ- ja palvelussuhde­rekistereistä sekä suorista ammatti­tiedonkeruista. Jatkossa erilliset rekisterit korvautuvat tulorekisterillä, jonka tietoja Tilastokeskus hyödyntää 1.1.2020 alkaen. Tiedonkeruut kuitenkin jatkuvat, kunnes tulorekisterin tiedot - esimerkiksi ammattinimike ja toimipaikka­tieto - ovat riittävän laadukkaita ja kattavia.

Tulorekisterissä ammattitietoja voi antaa monin eri tavoin. Tilastoinnin kannalta on tärkeää saada myös henkilön työtä kuvaavat ammatti­nimikkeet (ProfessionTitles). Tämä tieto on tulorekisterissä nyt jätetty vapaaehtoiseksi kentäksi.

Yksityisellä sektorilla runsaasti puutteita ammatti­tiedoissa

Pääsin lyhyesti tutustumaan tulorekisteri­aineistoon. Huolestuttavaa oli, että erityisesti yksityisellä sektorilla henkilön työtehtävää kuvaavat ammatti­­nimikkeet oli joko jätetty tyhjiksi tai niihin oli lisätty vain TK10-luokan otsikoita eri kielillä eikä siis täytetty henkilön varsinaisia tehtävänimikkeitä.

Lisäksi kaikille yrityksen henkilöille oli saatettu antaa yhtä ja samaa TK10-koodia ilman mitään ammatti­nimikkeitä, esimerkiksi 41200. Yleissihteerien (4120) määrä yli kaksinkertaistuisikin edelliseen vuoteen nähden, mikäli TK10-koodiin olisi luottaminen. Kun näille henkilöille katsoi aiempien vuosien ammatteja samaisista yrityksistä, ammattinimikkeet ja ammattiluokat olivat olleet varsin monipuolisia eikä joukossa ollut sihteereitä juuri nimeksikään.

Vielä hurjemmaksi nousu tuli kuitenkin luokan 11200, Toimitusjohtajat ja pääjohtajat, kohdalla, joiden määrä jopa moninkertaistuisi aiempiin vuosiin nähden. Toimitus­johtajista, yrittäjistä tai työnjohtajista läheskään kaikkien ei kuuluisi Ammattiluokitus-standardin mukaan löytyä tästä luokasta.

Toisin sanoen, jos ammattinimikkeet tulorekisteristä nyt löytyivätkin, niin eroja TK10- ja AML2010-koodauskäytänteiden välillä oli. Heräsikin kysymys, voiko TK10-luokkaa tilastoinnissa hyödyntää ollenkaan, varsinkaan sokkona ilman ammatti­nimikkeitä.

Vielä yhtenevyydestä puheen ollen: olisi hyvä, jos ammatti­nimikkeet eri tiedonantajienkin välillä luokiteltaisiin yhtenevästi, kun taustatiedot yrityksillä ja henkilöstöllä ovat samanlaisia, esimerkiksi yrityksen kokoluokka, toimiala, sektori tai koulutus.

Jo tilastojen aikasarjojenkin takia olemme pyrkineet minimoimaan muutoksia luokittelu­käytänteissä. Ammattiluokitus 2010 -standardi ei muuten ota mitenkään myöskään kantaa tapaturma-alttiuteen.

Tulorekisterin TK10-luokkahan on ilmoitettava, jos tulonsaaja on työtapaturma­vakuutettu. TK10-luokat pohjautuvat Tilastokeskuksen ylläpitämään hierarkiseen Ammattiluokitus 2010-luokitukseen. TK10-luokituksessa on 498 koodia eli Ammattiluokitus 2010:n tarkimman tason ammattiryhmää.

Julkisen puolen ammattinimikkeitä voi tarkentaa kuvaavammiksi

Toisin kuin yksityisellä sektorilla, julkisella puolella on käytössä tehtävä­nimikkeille ammattinimike­koodistoja (ProfessionCode2). Esimerkiksi Kunta-alan ammattinimike­koodisto on pakollisena käytössä tulorekisterissä. Kunta-alan ammattinimike­koodiston yhtä koodia vastaa aina yksi ammattinimike. Tilasto­tuotannossa julkisella sektorilla tulemmekin käyttämään pääosin Kunta-alan ammattinimike­koodiston nimikkeitä kuten tähänkin asti.

Toki Keva-koodistostakin löytyisi parantamisen varaa, sillä koodisto sisältää jonkin verran niin kutsuttuja yleisnimikkeitä kuten vaikkapa palveluesimies. Paljon helpommin oikeat ammattiluokat henkilöille löytyisivät, mikäli nimikkeet olisivat jo itsessään kuvaavampia: esimerkiksi ruokapalvelu­esimies, sosiaalipalvelu­esimies tai siivouspalvelu­esimies.

Yleisnimikkeitäkin voidaan luokitella, mutta nämä tarvitsevat erityisesti hyvät taustatiedot. Jos toimialakaan ei ole riittävän tarkka, on palveluesimies-nimikettä mahdotonta luokitella oikeaan TK10-koodiin. Tulorekisterin vapaaehtoinen toimipaikka­tieto on näin ollen myös ammatin tuottamisessa tarpeellinen.

Jokin karkeampikin henkilöstön töiden luokittelu - kuten vaikkapa, liittyykö työ markkinointi­tehtäviin, ohjelmisto­kehitykseen, T&K-tehtäviin tai esimerkiksi henkilöstö­koulutukseen - voisi olla ammattien luokittelussa hyödyksi.

Lisäksi uusien tehtävänimikkeiden luokittelua voisi helpottaa, jos tulorekisterissä olisi mahdollista vapaamuotoisesti kuvata työtehtävän sisältöä lisätiedoissa.

Työssäkäynti­tilasto julkaisee luokiteltua ammattitietoa ammatti­aseman, alueen ja taustamaan mukaan. Palkkatilasto julkaisee sekä ammatti­­luokitus AML2010:n että ammattinimike­­kohtaista tietoa palkoista. Tietoja työllisten ammateista toimitetaan myös Eurostatille ja ammattitieto on mukana myös kansainvälisessä väestölaskenta­tiedoissa 2020. Lisäksi monet tahot käyttävät ammattitietoa monien eri tutkimustensa osatietoina ja se onkin yksi keskeisimmistä tietopalveluna toimitettavista tiedoistamme.

Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana Tilastokeskuksen väestö ja elinolotilastot -yksikössä.