Työllisten määrä kasvoi tammikuussa vuoden takaiseen verrattuna 46 000:lla, ja myös työllisyys­asteen trendi harppasi ylöspäin. Muutokset ovat yllättävän, jopa epä­uskottavan suuria. Mitä taustalla voisi olla?

Ensimmäisenä tulee mieleen, että vertailu­ajankohdan eli tammikuun 2019 luku saattoi jäädä syystä tai toisesta vaisuksi, jolloin nyt on ollut ”helppo” ylittää vertailu­ajanjakson taso. On näyttöä, että näin on käynyt: tammi­kuussa 2019 työllisten määrä oli edellisen kerran alle 2,5 miljoonaa.

Kuviossa 1 nähdään sekä kausi­tasoittamaton työllisten määrän että trendin kehitys tammi­kuusta 2018 alkaen. Vuoden­vaihteen tienoilla työllisyys on aina matalimmillaan, ja tammikuussa 2019 kenties odotettuakin heikompaa.

Kuvio 1: Työllisten määrä kuukausittain 1/2018-1/2020, kausi­tasoittamaton sekä trendi, tuhatta

Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Satunnaisuudellakin vaikutuksia tuloksiin

Toisena selityksenä mieleen tulevat työvoima­tutkimukselle mahdolliset satunnais­vaihtelut. Laatu­selosteessa on kerrottu tarkemmin, mitä otannasta aiheutuva epävarmuus merkitsee tuloksissa. Tammikuun työllisten määrän virhe­marginaali 95 prosentin luottamus­välillä mitaten on ±34 000, joten työllisten määrän muutos (+46 000) menee sen ulko­puolelle.

On silti mahdollista ja odotettavaakin, että sattuma heiluttaa joskus lukuja isommalla kädellä. 98 prosentin virhe­marginaalin raja on samaa luokkaa kuin estimaatin muutos nyt.

Sattuman kädenheilauksella voi epäillä olevan vaikutusta silloin, kun aika­sarjassa havaitaan poikkeavia lukuja.

Esimerkiksi vuonna 2019 kuukausi­tason muutokset verrattuna edellisen vuoden lukuihin eivät kehity aivan tasaisesti (kuvio 2).

Maaliskuussa muutoksen suuruus oli poikkeuksellisen suuri. Sen sijaan kesä-heinäkuussa työllisyyden kasvu hiipui lähes täysin, mutta elokuusta alkaen koettiin jälleen kasvu­pyrähdys, vaikkakin melko epätasainen.

Vaisuhkon marraskuun jälkeen joulu­kuussa ja varsinkin tammi­kuussa näkyy selvemmän kasvun lukuja. Tämä selittää toden­näköisesti myös sitä, miksi työllisyys­asteen trendi korjasi niin selvästi ylöspäin nyt tammi­kuussa.

Neljännesvuosiluvut kunniaan

Vanha viisaus sanoo, että työvoima­tutkimuksessa tulee seurata yhtä lailla neljännes­vuositason lukuja, joissa virhe­marginaali kapenee. Kuvio 3 näyttää työllisyyden muutokset vuosineljännes­tasolla verrattuna edelliseen vuoden vastaavaan neljännekseen.

Kuviosta nähdään, kuinka työllisyyden muutoksen suunta ajanjaksolla on melko johdon­mukainen. Vuoden 2019 aikana kasvu kokonaisuudessaan vaimeni selvästi verrattuna vuoden 2018 muutos­lukuihin.

Summa summarum, jätetään samppanja­pullojen poksauttelu myöhemmäksi ja katsotaan ensin helmi- ja maaliskuun luvut, ennen kuin tehdään pidemmälle meneviä johto­päätöksiä työllisyyden äkillisestä muutoksesta ylöspäin.

Sillä välin on äärimmäisen tärkeää, että jokainen otokseen osunut vastaa tunnollisesti työvoima­tutkimuksen kyselyyn!

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­­keskuksen työvoima­­tilastossa.