Vuoden 2021 alussa voimaan astuva ikäryhmää koskeva laajennus ei vaikuta työllisyysasteeseen, eikä sen myötä työvoimatilastojen mittarit muutoinkaan liioin värähtäne. Siitä huolimatta on tärkeää, että kaikki eläkeläiset vastaavat uudistuvaan työvoimatutkimukseen. Näin tarkennamme kuvaa iäkkäimpien työllisyydestä myös Suomessa.

Euroopan unionin alueella oli EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan vuonna 2018 yhteensä 660 000 yli 74-vuotiasta työllistä. 

Tiedot puuttuvat muutamista maista kokonaan, sillä Suomen lisäksi esimerkiksi Tanska, Viro ja Ruotsi eivät ole keränneet tietoja yli 74-vuotiaiden työmarkkina-asemasta. Näin ollen oikea määrä on hiukan Eurostatin julkaisemaa tilastoa suurempi.

75-vuotiaiden ja sitä vanhempien työllisten määrä on väestön ikääntyessä kasvanut Euroopan unionissa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja työllisyysastekin kohonnut aavistuksen 1,2 prosentista 1,4 prosenttiin.

Näiden senioreiden työllisyysaste on korkein Portugalissa, jossa vuonna 2018 työskenteli 6,1 prosenttia yli 74-vuotiaasta väestöstä. Matala työllisyysaste yli 75-vuotiaiden keskuudessa löytyy esimerkiksi Ranskasta, vain 0,6 prosenttia tästä iäkkäästä väestönosasta työskenteli. 

EU-maiden työllisyystilastoja voi tarkastella Eurostatin tilastoista.

Työvoimatutkimuksen tulosten perusteella arvioin, että Suomessa 74-vuotiaiden työllisten määrä on kahden ja neljän tuhannen välillä. Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska työvoimatutkimuksen estimaatteja ei ole tarkoitus tuottaa yhden vuoden tarkkuudella. Joka tapauksessa työllisiä on 74-vuotiaisiin asti havaittava määrä. 

Työllisten määrä pienenee yleisen eläkeiän jälkeen vuosi vuodelta ikävuosien karttuessa. Niinpä 75-vuotiaita tai sitä vanhempia työllisiä voi arvioida olevan korkeintaan muutama tuhat. Ei näet ole käytännössä mahdollista, että jossakin vanhemmassa ikäryhmässä työllisyys olisi korkeampaa kuin alle 75-vuotiaissa.

Palkkarakennetilastossa oli 70–74-vuotiaita päätoimisia palkansaajia yhteensä 564 vuonna 2018, kun työvoimatutkimuksessa oli samana vuonna keskimäärin *7 000 päätyössään palkansaajaa. Mistä ero? (*ovat palkansaajia työssään, eivät yrittäjiä. Tekstiä on korjattu 6.2. Kiitos kommentoijalle, asiallinen huomio!)

Työvoimatutkimuksessa työlliseksi luetaan pientäkin ansiotyötä tehnyt, joka on päätoiminnaltaan eläkeläinen. 

Vastaavasti palkkarakennetietojen mukaan päätoimisia palkansaajia oli 75–79-vuotiaissa enää 54 henkilöä vuonna 2018. Aivan odotetusti yli 74-vuotiaat ovat pääosin eläkeläisiä. 

Kun työvoiman tarkastelu voidaan Suomessakin jatkossa ulottaa 75–89-vuotiaisiin asti, saamme selville pientä tai satunnaista työtä eläkkeellä olon ohella tekevän väestönosan. Veikkaan, että heidän osuutensa on Suomessa lähellä Ranskan lukemia, mikä tarkoittaisi juuri ja juuri mitattavaa määrä.  

Mutta miksi tämä ikäryhmän laajennus nyt, jos iäkkäissä työllisten määrät ovat hyvin pieniä?

Aiemmin Suomi ei ole tiukasti ottaen noudattanut EU:n asetusta. Vuonna 2021 voimaantulevan asetuksen sisällöstä poikkeaminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

Kyseessä ei siis ole varsinainen uudistus, vaan jo yleisesti käytössä oleva toimintatapa. Näin ollen on toivottavaa, että kaikki eläkeläiset vastaavat tunnollisesti työvoimatutkimukseen, jotta saamme selville oikean tilanteen. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että tulevaisuudessa ikäihmisten työnteko oletettavasti jatkaa kasvuaan elinajanodotteen noustessa.

Kirjoittaja työskentelee työvoima­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­keskuksen työvoima­tilastossa.