Työllisyys- ja työttömyysasteet ovat kiistatta Tilastokeskuksen seuratuimpia suhdanneindikaattoreita. Näitä lukuja tuotetaan työvoimatutkimuksen avulla. Tähän tilastoon on tulossa lähivuosina monia uudistuksia.

Tässä blogissa kuvaan lyhyesti, millaisia muutoksia on luvassa. Kun asiat tarkentuvat ja Tilastokeskuksella on kertoa, millä tavoin uudistukset vaikuttavat tuotettuihin lukuihin, tiedotetaan muutoksista vielä erikseen kattavasti ja monikanavaisesti.

Mitä sitten on tulossa ja milloin?

Ensimmäinen muuttuva asia on tiedonkeruumalli. Tilastokeskuksen tavoite on tarjota mahdollisuus vastata verkossa kaikissa kansalaisille suunnatuissa tiedonkeruissa. Myös työvoimatutkimuksen tiedonkeruu toteutetaan jatkossa yhdistelmätiedonkeruuna. Vuodesta 2021 alkaen vastata voi verkossa tai puhelimessa, ja osin tavoittelemme vastaajia myös ihan kotoa käsin. Muutos tuo vastaajille lisää valinnanvaraa nykyisen puhelin- ja osin käyntihaastattelun rinnalle ja siten parantaa vastaajakokemusta.

Tiedonkeruutavan muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisia vastauksia vastaajat antavat. Tällöin puhutaan niin sanotusta moodivaikutuksesta. 

Yhdistelmäkeruu tuo omat haasteensa kireärytmisen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun toteuttamiseen. On tutkittua tietoa, että verkkovastaaminen voi vinouttaa aineistoa. Esimerkiksi korkeakoulutetut ja ikääntyneemmät vastaavat verkossa muita ryhmiä enemmän ja toisaalta muiden, heikommin vastaavien ryhmien tavoitteluun jää entistä vähemmän aikaa. Tässä tapauksessa katovaikutus voi näkyä saatavissa tuloksissa.  

Toiseksi lomakkeen kysymyksiin tulee muutoksia. Erityisesti nämä muutokset koskevat osia, joiden kysymysten perusteella määritellään työllinen/ei-työllinen ja tuotetaan työaikatietoja. Nämä muutokset johtuvat siitä, että Eurostat pyrkii yhdessä jäsenmaiden kanssa yhdenmukaistamaan lomakkeen sisältöä muun muassa kysymysjärjestyksen ja sanamuotojen osalta.

Se, miten asioita kysytään, vaatii huolellista työtä, sillä lomakkeen sisällön muutoksilla voi olla vaikutusta saataviin tuloksiin. Tässä yhteydessä puhutaankin sisältövaikutuksesta.

Kolmas muutos liittyy työvoimatutkimuksen estimointimenetelmään. Työvoimatutkimus on otostutkimus, jossa kunkin vastaajan vastauksia painotetaan painokertoimin kuvaamaan vastaajan viiteryhmän tilannetta.

Tällä hetkellä kukin vastaaja vastaa noin 500:aa muuta saman ikäistä, samalla alueella asuvaa ja samaa sukupuolta olevaa vastaajaa. Uudistusten yhteydessä tavoitteena on tarkistaa, tulisiko työvoimatutkimuksen estimointimenetelmää uudistaa sekä samalla pyrkiä minimoimaan mahdollisen katoefektin vaikutusta. Mahdollisella estimointimenetelmän uudistuksella on todennäköisesti myös vaikutusta työvoimatutkimuksen tuloksiin (estimointitavan vaikutus).

Neljäs muutos koskee työllisen määritelmää ja sen aikaisempaa tiukempaa harmonisointia. Aivan kuten tähänkin saakka – YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n työllisen määritelmän mukaisesti – vastaaja luokitellaan työlliseksi, jos hän on tehnyt vähintään yhden tunnin työtä tutkimusviikolla.

Tarkennuksia tulee kuitenkin siihen, miten luokitellaan sellaiset henkilöt, joilla on työpaikka, mutta jotka ovat työstä väliaikaisesti poissa tai tekevät esimerkiksi kausityötä. Tässä yhteydessä voidaankin puhua määritelmän muutoksen vaikutuksesta. 

Edellä mainittujen lisäksi myös tutkimuksen perusjoukon ikäraja laajenee koskemaan myös 75–89-vuotiaita.

Tässä vaiheessa lukija varmasti jo kysyy mielessään, miten nämä eri muutokset vaikuttavat keskeisiin tunnuslukuihin.

Vielä tässä vaiheessa meillä ei ole varmuutta muutosten vaikutuksista. Toteutimme vuoden 2019 aikana rinnakkaistiedonkeruun, jonka aineiston avulla on tarkoitus pystyä arvioimaan eri muutosten vaikutukset tuloksiin. 

Viime vuonna kerätyn aineiston avulla pyrimme arvioimaan moodi-, kato-, sisältö- ja määritelmävaikutusten sekä mahdollisen estimointimenetelmän uudistuksen vaikutuksia ja kertomaan tiedon käyttäjille, miten muutokset näkyvät työvoimatutkimuksen aikasarjoissa. Tarpeen vaatiessa tavoitteena on laskea aikasarjoja taaksepäin tärkeimpien tunnuslukujen osalta.

Oman haasteensa muutostyöhön tuo myös tekniikka, sillä samaan aikaan otetaan työvoimatutkimuksessa käyttöön uusi yhdistelmätiedonkeruun kenttätyötä ohjaava tiedonkeruujärjestelmä. Rinnakkaistiedonkeruun toteutuksen yhtenä tarkoituksena on varmistaa tuotantoprosessin varmuus ja sujuvuus uudessa tiedonkeruujärjestelmässä vuoden 2021 jälkeen.

Kerromme muutosten vaikutuksista lisää, kun tiedämme tarkemmin. Nyt on aika analysoida rinnakkaisaineistoa huolellisesti.

Anna Pärnänen on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä ja vastaa työvoimatutkimuksesta.