Kansantalouden yhteys globaaliin talouteen näkyy suoraviivaisesti ulkomaankaupan tilastoista, ja mielenkiinto näihin tietoihin on kohonnut pandemian aikana. Ulkomaankaupan tilastoluvut voivat aiheuttaa hämmennystä, kun samalla ajankohdalla esiintyy toisistaan poikkeavia arvoja.

Ulkomaankaupan virallisia tilastoja ovat Tullin tuottama Tavarakauppatilasto ja Tilasto­keskuksessa maksutaseen yhteydessä tuotettu Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppatilasto.

Tavarat ovat aineellisia ja palvelut aineettomia tuotteita. Ulkomaankauppa­tilastojen käsitteet ja määritteet ovat myös muuttuneet ajassa, mikä voi osaltaan aiheuttaa myös hämmennystä.

Tullin julkaisemalla tavarakauppatilastolla on pitkät perinteet, ja tässä keskeinen kriteeri on tavaran rajan ylittäminen eli logistinen peruste.

Tilastokeskus tilastoi ulkomaankauppaa kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen perusteella, missä luvut ovat yhtenevät. Kriteereitä näille tilastoinneille ovat taloudellisen omistajuuden vaihtuminen ja siihen liittyvät rahavirrat.

Useimmiten omistajuus vaihtuu tavaran ylittäessä rajan ja Tullin tavarakauppa­tilasto muodostaakin pääasiallisen perustan myös Tilastokeskuksen tavarakaupan tilastoinnille.

Viennissä poikkeukset liittyvät globaaliin tuotantoon. Esimerkiksi jos Suomeen tuodaan osia kokoonpanoa varten, ja lopputuotteet viedään Suomesta, niin että tosiasiallinen omistajuus säilyy koko ajan ulkomaisella yrityksellä.

Globaaliin tuotantoon liittyvien erien neljännesvuoteen kohdistuva vaikutus ei viime vuosina ole ollut kovin suurta, verrattuna esimerkiksi 2000-luvun alkuun. Yksittäiset erät tai tuotannon rakennemuutokset voivat kuitenkin lisätä eroja.

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä maksutaseen mukainen tavaravienti oli 0,9 miljardia enemmän, ja vuotta aiemmalla vertailuneljänneksellä poikkeama oli -0,8 miljardia. Näin ollen tavaraviennin väheneminen muodostui nyt maksutaseessa maltillisemmaksi. (Taulukko 1)

Lähde: Tilastokeskus, Maksutasetilasto, ja Tulli, Tavarakauppatilasto, 18.09.2020

Kuvion 1 perusteella kolmena viime neljänneksenä tavaravienti on maksutaseessa ollut Tullin tilastoimaa suurempaa. Jos erojen suuruus vakiintuu pidemmäksi ajaksi, kyse voi olla muutoksesta globaalin tuotannon rakenteessa. Myös koronan aiheuttamat tuotantolaitosten seisautukset ovat omiaan vaikuttamaan näihin lukuihin.

Tuonnissa erot tilastojen välillä säännönmukaisempia

Tavaroiden tuonnin luvuissa on kahden tilastointitavan välillä enemmän säännönmukaisuutta. Tilastokeskuksen tuottama maksutaseen mukainen tavarakauppa on tarkastelu­periodilla 0,3–2,2 miljardia vähemmän neljännesvuodessa. (Kuvio 2)

Maksutaseessa tavaran arvon ei tuonnissa haluta sisältävän kuljetuskustannuksia. Näiden erien tulee näkyä palveluiden tuontina, jos kuljetuspalvelu tapahtuu ulkomaisen yrityksen toimesta. Puhutaankin niin sanotusta cif-fob muunnoksesta, jonka vaikutus on 0,8–1,0 miljardia neljännesvuositasolla.

Globaaliin tuotantoon liittyvät muutokset tehdään myös tavaroiden tuontiin ja lukuihin tehdään kattavuuskorjauksia myös esimerkiksi estimaateilla verkkokaupasta ja salakuljetuksesta.

Tavara ja palvelukauppa muodostavat kokonaisuuden

Tavarakaupan lisäksi palvelukauppa sisältyy Tilastokeskuksen tilastoimaan ulkomaankauppaan. Palvelukaupan osuus vuoden 2020 toisella neljänneksellä oli 29 prosenttia koko viennistä.

Palvelukauppa sisältää moninaisia aineettomia tuotteita ja toimintoja, joiden saaminen yhteen määritelmään on haastavaa. Palveluita voi joskus olla käytännössä vaikea erottaa myös tuotetuista tavaroista. Keskeistä maksutaseen kannalta on saada kiinni kansantalouksien väliset rahavirrat myös palvelukaupan osalta.

Tavara- ja palvelukauppaa on hyvä tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tässä laskua vuoden takaiseen oli 18 prosenttia. Yleisesti ottaen globaalien ilmiöiden tilastoinnissa on monia haasteita ja ensimmäiset luvut voivat vielä tarkentua.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa maksutasetilastoinnin ja kansantalouden tilinpidon parissa.