Nyt korona-aikaan on puhuttu paljon yrittäjien taloudellisesta ahdingosta. Erityisen huolen kohteena ovat olleet yksinyrittäjät, freelancerit ja toimi­nimellä työskentelevät. Heillä kun on arvioitu olevan vähiten taloudellista puskuria paikata koronan aiheuttamaa tulotason jyrkkää laskua tai jopa tulovirran täydellistä tyrehtymistä.

Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksessa tarkastelimme muun muassa yrittäjien tulotasoa ja toimeen­tulon ongelmia. Tutkimuksen kohteena olivat vain päätyössään yrittäjinä toimivat.

Yksi tuloksista oli, että yksinyrittäjien, ammatin­harjoittajien ja free­lancereiden tulotaso jää jälkeen palkansaajista, tarkasteltiin sitten vuositulojen keskiarvoa tai mediaania.

Iso osa yksinyrittäjistä on huomattavan pienituloisia. Peräti neljännes kuuluu alimpaan tulodesiiliin (kuvio 1), kun vastaava osuus palkansaajista on vain 8 prosenttia. Tulotietojen lähteenä on tulonjako­tilaston tiedot ja ne sisältävät kaikki käytettävissä olevat yrittäjä- ja palkansaaja­tulot sekä saadut etuudet.

Lohdullista on, että suuri osa alimpaan tulodesiiliin kuuluvista yksin­yrittäjistä nousee pykälän tai useammankin ylemmäksi, kun koko kotitalouden, käytännössä puolison, tulot lasketaan mukaan.

Yksinyrittäjät ovat joutuneet korona­kriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Kulttuurialan toimijat kokivat jo ennen koronaa selvästi kaikkein eniten taloudellista epävarmuutta. Heistä jopa reilu 40 prosenttia koki taloudellisen tilanteensa joko hieman tai hyvin epävarmaksi. Muissa ammatti­ryhmissä näin koki reilu viidennes. Tästä poikkeuksia muodostivat tietotyön asiantuntijat (kuvio 2).

Lukujen valossa on hyvin ymmärrettävää kulttuurialan ja yrittäjien etujärjestöjen huoli yksinyrittäjien toimeentulosta. Pienillä tulopuroilla on totuttu elämään, mutta niidenkin ehtyessä valtion tarjoama tuki tulee todellakin tarpeeseen

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.­­­

­­­