Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yksinyrittäjien tulotaso jää alhaiseksi

15.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Nyt korona-aikaan on puhuttu paljon yrittäjien taloudellisesta ahdingosta. Erityisen huolen kohteena ovat olleet yksinyrittäjät, freelancerit ja toimi­nimellä työskentelevät. Heillä kun on arvioitu olevan vähiten taloudellista puskuria paikata koronan aiheuttamaa tulotason jyrkkää laskua tai jopa tulovirran täydellistä tyrehtymistä.

Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksessa tarkastelimme muun muassa yrittäjien tulotasoa ja toimeen­tulon ongelmia. Tutkimuksen kohteena olivat vain päätyössään yrittäjinä toimivat.

Yksi tuloksista oli, että yksinyrittäjien, ammatin­harjoittajien ja free­lancereiden tulotaso jää jälkeen palkansaajista, tarkasteltiin sitten vuositulojen keskiarvoa tai mediaania.

Iso osa yksinyrittäjistä on huomattavan pienituloisia. Peräti neljännes kuuluu alimpaan tulodesiiliin (kuvio 1), kun vastaava osuus palkansaajista on vain 8 prosenttia. Tulotietojen lähteenä on tulonjako­tilaston tiedot ja ne sisältävät kaikki käytettävissä olevat yrittäjä- ja palkansaaja­tulot sekä saadut etuudet.

Kuvio 1. Yksinyrittäjät tulodesiileittäin 2016, %
Kuvio 1. Yksinyrittäjät tulodesiileittäin 2016, % Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto ja työvoimatutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto ja työvoimatutkimus.

Lohdullista on, että suuri osa alimpaan tulodesiiliin kuuluvista yksin­yrittäjistä nousee pykälän tai useammankin ylemmäksi, kun koko kotitalouden, käytännössä puolison, tulot lasketaan mukaan.

Yksinyrittäjät ovat joutuneet korona­kriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Kulttuurialan toimijat kokivat jo ennen koronaa selvästi kaikkein eniten taloudellista epävarmuutta. Heistä jopa reilu 40 prosenttia koki taloudellisen tilanteensa joko hieman tai hyvin epävarmaksi. Muissa ammatti­ryhmissä näin koki reilu viidennes. Tästä poikkeuksia muodostivat tietotyön asiantuntijat (kuvio 2).

Kuvio 2. Taloudellisen tilanteen vakaus, 15–64-vuotiaat yksin­yrittäjät ammatti­ryhmän mukaan, %
Kuvio 2. Taloudellisen tilanteen vakaus, 15–64-vuotiaat yksin­yrittäjät ammatti­ryhmän mukaan, % Lähde: Yrittäjät Suomessa 2017, Tilastokeskus
Lähde: Yrittäjät Suomessa 2017, Tilastokeskus

Lukujen valossa on hyvin ymmärrettävää kulttuurialan ja yrittäjien etujärjestöjen huoli yksinyrittäjien toimeentulosta. Pienillä tulopuroilla on totuttu elämään, mutta niidenkin ehtyessä valtion tarjoama tuki tulee todellakin tarpeeseen

 

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.­­­

­­­

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

Artikkeli
3.3.2022
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana. 

Blogi
14.2.2022
Jouni Kotkavuori

Leimakirveet heiluvat somessa, mutta kahtiajakojen molempia puolia voi ymmärtää. Nykyinen keskustelu­kulttuuri saa pohtivaiseksi bloggaajan, joka on lueskellut Lasse Lehtisen kirjaa sadan vuoden takaisesta Suomesta.

tk-icons