Koronavuosi iski kapuloita talouden rattaisiin. Kuluttajien varovaisuus ja pandemia­rajoitukset koettelivat laajasti talouden eri osa-alueita. Suomen bruttokansantuote supistui 2,8 prosenttia vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan.

Rajoitus- ja suositustoimien yksi seuraus oli siirtyminen etätöihin niillä aloilla, joilla se on mahdollista. Etätöitä alettiin suositella vahvasti vuosi sitten, ja siirtymän mahdollistivat viime vuosina tehdyt panostukset etätyömahdollisuuksiin sekä tietotyön yleisyys Suomessa.

Itse siirryin heti suosituksen tullessa täysipäiväisesti etätöihin, ja työt ovatkin sujuneet mainiosti – kiitos hyvien kollegoiden, tietotekniikan ja toimivien verkko­yhteyksien. Eikä ainoastaan työt, vaan myös vapaa-aika.

Vielä 1990-luvulla karanteenimaisissa oloissa olisi katsottu muutamaa elokuvaa puhki kuluneilta vhs-kaseteilta, hyvässä lykyssä pelattu matka­puhelimella matopeliä. Nyt – digitalisaation ja verkkoyhteyksien ansiosta – laajat elokuva­valikoimat ovat vain muutaman klikkauksen päässä.

Miten informaatio- ja viestintäala on pärjännyt koronakriisissä? Voisi ajatella, että digitalisaation kasvanut merkitys näkyisi näillä aloilla.

Informaatio- ja viestintäala pärjäsi kokonaisuudessaan…

Informaatio- ja viestintäalojen bruttoarvon­lisäys kehittyi vuonna 2020 huomattavasti koko taloutta suotuisammin.

Vaikka koronasta oli puhuttu koko alkuvuosi, tartunta­määrät alkoivat kasvaa vasta maaliskuussa, jolloin myös rajoitukset ja suositukset tulivat voimaan. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko talous supistui edellisestä, mutta informaatio ja viestintä sinnitteli puolen prosentin kasvussa edelliseen neljännekseen nähden (kuvio 1).

Kun pandemia ja rajoitukset iskivät toden teolla toisella neljänneksellä, koko talous syöksyi yli neljän prosentin pudotukseen. Informaatio- ja viestintäala kesti iskun huomattavasti paremmin (-0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä).

Kolmannella neljänneksellä koronakriisi hieman hellitti otettaan taloudesta ja arvonlisäys kasvoi 2,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Myös informaatio- ja viestintäala kääntyi taas kasvu-uralle edelliseen neljännekseen nähden (+1,6 %).

Viimeisellä neljänneksellä koko talous joutui taas vaikeuksiin tuotannon jäädessä lähes edellisen neljänneksen tasolle (+0,3%). Informaatio- ja viestintäala kuitenkin kiritti kasvuaan edellisestä neljänneksestä 2,7 prosenttiin.

…alan sisällä suurta vaihtelua

Informaatio- ja viestintäala kätkee sisälleen hyvin erilaista toimintaa. Tarkemman tarkastelun mahdollistaa Tilastokeskuksen palvelu­alojen liikevaihto­kuvaaja (Taulukko 1).

Parhaiten viime vuonna kehittyi ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, jossa liikevaihdon vuosimuutos pysytteli vuoden viimeistä neljännestä lukuun ottamatta yli neljän prosentin kasvussa. Toimiala sisältää erityisosaamista tarjoavia tietotekniikka­palveluja kuten ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittamista. Ei ole yllätys, että tämänkaltaiselle toiminnalle on kysyntää myös pandemian keskellä, kun tarve digitaalisille ratkaisuille kasvaa ja niitä pystytään etänä tuottamaan.

Lähde: Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihtokuvaaja

Myös tietopalvelutoiminta pysytteli koko vuoden melko vakaassa kasvussa – ainoastaan viimeinen neljännes painui nollakasvun tuntumaan. Televiestinnän – siis muun muassa verkkoyhteyksiä tarjoavien yritysten – liikevaihto kasvoi yli prosentin kaikilla muilla paitsi kolmannella neljänneksellä.

Kustannustoiminta, joka sisältää esimerkiksi lehtien ja ohjelmistojen kustantamisen, painui miinukselle vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä.

Selkeimmin koronan vaikutus näkyy elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotannossa sekä äänitteiden ja musiikin kustantamisessa, jossa vuoden toisen neljänneksen romahdus oli yli 40 prosenttia. Toimiala kärvisteli selkeästi miinuksella koko loppuvuoden, vaikka muu talous oli jo avautumaan päin.

Myös radio- ja televisio­toiminta kärsi selvästi. Alan liikevaihto painui toisella neljänneksellä yli 30 prosenttia miinukselle. Kolmannella neljänneksellä pudotus oli enää 5,5 prosenttia, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä harpattiin 15,7 prosenttia vuodentakaista korkeammalle tasolle.

Odotan jännityksellä talouslukuja vuoden 2021 ensimmäiseltä neljännekseltä. Koronatartunnat ovat olleet jälleen kasvussa ja uusia rajoituksia astunut voimaan. Tammikuulta on nähtävissä jo alustavia lukuja: tuotannon suhdanne­kuvaajan mukaan kansantalouden tuotanto laski vajaat neljä prosenttia tammikuussa vuodentakaisesta, mutta kasvoi prosentin edelliskuukaudesta.

Palveluiden liikevaihtokuvaajan mukaan informaatio- ja viestintäalat jatkoivat tammikuussa kasvuaan vuodentakaiseen nähden. Audio­visuaalinen toiminta oli vielä laskussa, mutta voitaneen olettaa, että ala palautuu, kunhan rokotukset etenevät ja rajoituksia aletaan purkaa. Palta ennustaakin informaatio- ja viestintäalan liikevaihdon kasvavan kuluvana vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Kasvanut etätyön, verkkokaupan ja erilaisten digitaalisten ratkaisujen merkitys muuttanee pysyvästi niin talouden rakenteita kuin kuluttamisen ja työnteon muotoja. Pandemia on näiltä osin vauhdittanut jo viime vuosina tapahtunutta kehitystä, eikä paluuta täysin entiseen taida enää olla. On tärkeää, että Suomessa on yrityksiä, jotka pysyvät tässä muutoksessa mukana. Ilman informaatio- ja viestintäalaa koko talouden luvut olisivat olleet vielä rumempia.

Eljas Tuomaala työskentelee kansan­talouden tilinpidon parissa Tilasto­­keskuksessa.