Kotitaloustuotannon arvo -tilasto – toiselta nimeltään kotitaloussatelliitti eli ”kotsa” – pyrkii kuvaamaan kotitalouksien itselleen tuottamien, pääsääntöisesti BKT-laskennan ulkopuolelle jäävien palkattomien kotitaloustöiden, esimerkiksi siivouksen, ruoanlaiton ja lastenhoidon, arvoa.

Laskennan toteuttamiseen on olemassa kaksi erilaista menetelmää: niin kutsutut output-menetelmä, jossa kotitaloustyöt arvotetaan markkinahintaan, ja input-menetelmä, jossa kotitaloustyöt arvotetaan kustannusten kautta, eli käytetyn työajan ja tarvikkeiden perusteella.

Teoreettisesti output-menetelmä olisi oikeampi, mutta käytännössä paremmat lähtötiedot on olemassa input-menetelmän käyttöön. Input-menetelmässä kotitöihin käytetty aika lasketaan ajankäyttötutkimuksen perusteella, tarvikkeet kulutustutkimuksen perusteella, ja lisäksi käytetään vuositietoja esimerkiksi palkkojen, verojen ja tukien osalta.

Suomessa kotitaloustuotantoa koskevia laskelmia on tuotettu jo pitkään, säännöllisemmin ja vertailukelpoisemmin 2000-luvun ajan. Aiemmin laskelmat toteutti Kuluttajatutkimuskeskus, ja laskelmia tehtiin niiltä vuosilta, kun jommastakummasta päälähteestä – ajankäyttötutkimuksesta tai kulutustutkimuksesta – oli uusia tietoja. Vuonna 2018 laskelmat siirtyivät Tilastokeskuksen vastuulle, ja silloin päätettiin, että laskelmat tuotetaan vuosittain, vaikka uutta tietoa päälähteistä ei olisikaan tarjolla.

Syksyllä 2020 kotsa-lukujen julkistuksen yhteydessä silloinen taloustilastojen osastopäällikkö totesi odottavansa mielenkiinnolla syksyn 2021 julkistusta, koska silloin olisi tarjolla ensimmäistä koronavuotta koskevia lukuja; yleisesti on tiedossa, että monelle ”korona-arki” oli ajankäytön suhteen kovin erilaista kuin ”aiempi normaali”.

Ensimmäisenä koronavuonna moni jäi etätöihin, ja kun iso osa koululaisistakin oli osan vuodesta etäkoulussa ja ravintolat kiinni, laitettiin kodeissa varmasti paljon enemmän ruokaa kuin ”aiemman normaalin” aikaan. Lisäksi matkustaminen oli rajoitettua. Kun kotona tai mökillä oltiin suunnilleen koko ajan, innostui moni myös remontoimaan ja sisustamaan kotiaan tai mökkiään, mihin kului sekä aikaa että rahaa. Koronarajoitukset sulkivat harrastustoiminnan ajoittain myös lapsilta, ja korona sai aikaan lemmikkibuumin, joten monessa kotitaloudessa on varmasti käytetty hoivaan aiempaa enemmän aikaa.

Harmillisesti kotsa-luvut, joiden kuuluisi juuri kuvastaa näitä muutoksia ajankäytössä ja kotitöissä, eivät vain reagoi riittävän nopeasti: uusi ajankäyttötutkimus, joka alkoi syyskuussa 2020, on juuri päättynyt, mutta sen tiedot eivät vielä ole käytettävissä.

Niinpä vuoden 2020 kotitaloustuotannon arvo -tilaston laskelmissa käytetään edelleen vuoden 2009 ajankäyttötietoja. Itse kukin varmaan arvaa, etteivät ne taida kovin hyvin kuvata ensimmäisen koronavuoden ajankäyttöä, joten siltä osin näiden lukujen informaatioarvo ei liene kovin korkea. Se, että esimerkiksi elintarvikkeita on ostettu aiempaa enemmän, näkyy kyllä, mutta se, että niistä on myös laitettu ruokaa ja siihen on käytetty enemmän aikaa, ei näy.

Noin pääsääntöisesti muutokset kotitalouksien ajankäytössä ja kulutuksessa tapahtuvat varsin hitaasti, eli yleensä voi lähteä siitä, että edellisen vuoden tieto pitää suunnilleen paikkansa myös seuraavana vuonna. Toki vuosikymmenen kuluessa muutoksiakin tapahtuu, joten vuoden 2009 ajankäyttötiedot eivät ehkä olisi olleet ihan täysin paikkansapitäviä enää vuonna 2020, vaikka vuosi olisikin ollut ”normaali”.

Luvut on nyt kuitenkin tuotettu vuodelle 2020, joskin siis vanhan ajankäyttötutkimuksen tietojen mukaan, mutta samalla tehtiin päätös, että jatkossa tiedot tuotetaan vain niille vuosille, jolloin jommastakummasta päälähteestä on olemassa uutta tietoa.

Seuraavan kerran kotitaloustuotannon arvoa lasketaan siis syksyllä 2023, silloin vuotta 2021 koskien ja vuosien 2020–2021 ajankäyttötutkimuksen perusteella – korona-ajan vaikutus palkattoman kotityön arvoon nähtäneen silloin paremmin, vaikkakin viiveellä.

Kirjoittaja työskentelee Taloustilastot-osastolla ja vastaa kotsa-laskelmista Tilastokeskuksessa.