YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpitojärjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.
Globalisaatiosta rakkauteen – matka on pitkä ja kanava kapea
Tällä viikolla, jota hiljaiseksikin kutsutaan, seurailin muun maailman kanssa konttialuksen piinaa Suezin kanavassa. Sitten saapui kustantamolta filosofi Pärttyli Rinteen uunituore kirja Rakkauden synnyistä (Vastapaino, 2021).
Rinne kirjoittaa aiheensa arvoisesti – aina hyvin, usein hyvin kauniisti.
”Vien pojat luistelemaan. He istuvat kypärät päässä jäisellä penkillä ja odottavat kärsivällisesti. Kiristän luistinten nauhoja kädet kohmeisina ja ajattelen, että olen etuoikeutettu, kun saan kasvattaa lapsiani pohjolassa, jossa vielä on jokavuotisia lumisia talvia. Luistinten terät rouhivat jäätä, pakkanen narskuu jalkojeni alla ja lapsilauma hälisee ja metelöi. Mieleeni kumpuaa lause: ’Kristuksen aave kummittelee länsimaisen sivistyksen uusliberalistisilla raunioilla.’”
Paljon on tullut tälläkin alustalla globalisaatiota käsiteltyä. Suomi sijoittuu globalisaatioasteen vertailussa maailman kärkikymmenikköön. Vaikka asiassa on edistytty, globaalien arvoketjujen tilastollinen haltuunotto ei ole aivan yksinkertaista.
Ever given -aluksen mieletön koko konkretisoi meille hetkessä, mitä se paljon puhuttu globalisaatio käytännössä tarkoittaa. Abstrakti käsite sai kanavaan juuttuneen konttialuksen muodon.
Jollakin oudolla tavalla tilanne herätti myös myötätuntoa, rantaan karahtanut rautajätti ja sen edessä hiekkaa nokkiva pikku kaivuri.
Pärttyli Rinne luotaa rakkauden syntyä aina evolutiivisiin juuriin asti, mutta konkretisoi sitä myös yhteiskuntapoliittisiksi suuntaviivoiksi.
”Älkäämme aliarvioiko rohkeuttamme. Käytössämme on lukuisia hyviä mittareita todellisuuden parantamiseen. Rakkauden politiikan tulee irtautua perinteisistä poliittisista ideologioista ja keskittää voimansa rakkauden ja inhimillisen hyvinvoinnin ymmärtämiseen sekä yksittäisten yhteiskuntien että globaalin yhteisön tasolla”
Näimme Suezin kanavassa, mihin kehitys kontin keksimisestä 1950-luvulla johtaa yhdessä ihmisiässä.
Työskentelin satamamiehenä Helsingissä 1980-luvun alussa. Viime päivinä olen päässyt kertomaan tarinoitani konttien päällä kiipeilystä. Silloin vielä me aamuhuudossa hommia saaneet kävimme kiinnittämässä nosturin pultit yksitellen kontin kulmiin. Vasta sen jälkeen ovat suuremmat satamat ja lukit tehostaneet prosessia niin, että alkoi käydä kannattavaksi tuoda melkein kaikki merten takaa.
Onko rakkaus vain haaveilua tai yksityisasia rautaisien realiteettien maailmassa?
Rinne kirjoittaa: ”Rakkaus ei rajaudu yksityisen piiriin, ja tapamme välittää toisista heijastuu kaikkiin ihmissuhteisiimme ja niihin instituutioihin, joiden toimintaan osallistumme.”
Ja: ”Rakkauden politiikan ei tarvitse, eikä pidä olla korkealentoista tai haihattelevaa sentimentalismia, jossa katteettomasti unelmoidaan kaikkien ihmisten globaalista sisaruudesta, huomioimatta sitä kuinka itserakkaita ja heimouskollisia ihmiset tosiasiassa ovat.”
Rinne hahmottelee rakkauden mahdollista voittokulkua pidemmällä kuin yhden ihmisiän jänteellä. Ja kuten alkuviikosta katselemani youtube-videot kertovat, yhdessä ihmisiässä ainakin laivat voivat kasvaa muutaman kontin kantavista Ever giveneiksi.
Uskoisin ja toivoisin, että Rinne tavoittaa sen yhteisen nimittäjän, joka voi yhdistää uskonnolliselta pohjalta parannusta maailmaan toivovat ja rationaalisilla mittareilla maailmaa parantavat ihmiset. (Ja selvennettäköön vielä, että Rinne agnostikkona kirjoittaa jälkimmäisestä, tieteellis-filosofisesta mutta myös raikkaan omakohtaisesta kulmasta.)
Rakkaus on se yhteinen nimittäjä. Iloista Pääsiäistä!
Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja.
Lue samasta aiheesta:
Koronan vaikutuksia ei yrityksissä nähty erityisen merkittävinä Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedonkeruun mukaan. Pääosin vaikutukset koettiin vähäisiksi tai olemattomiksi. Eroja ilmaantui, kun tarkastelua rajoitettiin yritysten ominaisuuksien, kuten toimialan, mukaan.
Globalisoitumisasteeltaan poikkeuksellinen valtio on vaikea tapaus kansantalouden tilinpidolle. Irlannin tilastoviranomainen laskee nykyään myös irlantilaisten omaa taloudellista toimeliaisuutta kuvaavaa indikaattoria, joka kertoo tutumpaa tarinaa pandemian vaikutuksista.
Vuonna 2019 koko talouden bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla tuotettua arvoa. Arvonlisään pohjautuvien vientilukujen tarkastelu auttaa tunnistamaan tuontiriippuvaisia toimialoja ja lisää ymmärrystä viennin kerryttämistä tuloista Suomen taloudelle.
Henkilöstökulut ulkomailla sijaitsevissa suomalaisomisteisissa teollisuusyrityksissä ovat kasvaneet ripeämmin kuin kotimaassa. Vuonna 2018 ero ulkomailla ja Suomessa sijaitsevien yksiköiden kuluissa oli enää marginaalinen ulkomaisen eduksi. Toimialoittaiset erot ovat toisaalta suuria.
Covid-19-pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat pienentäneet ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Näin vietämme tänään maailman ylikulutuspäivää yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Koronavirus heiluttaa muitakin megatrendejä.
Kansainväliset tuotantoketjut ovat jo pitkään olleet tuotannon standardi. Yritykset hankkivat komponentteja ja osaamista ympäri maailman. Vaikka globaalit arvoketjut ovat käytännössä jo tuttuja, niiden kattavaan tilastolliseen kuvaamiseen on vielä pitkä matka. Tilastokeskus ja OECD ovat yhdessä ottaneet suuren askeleen asian edistämiseksi.
Suomen asema tutkimus- ja kehittämistoiminnan saralla ei ehkä olekaan niin heikko kuin mitä pelkkä kansallisen t&k-tilaston tarkastelu antaisi ymmärtää. T&k-toiminnan vaikutuksista Suomen talouteen syntyy tarkempi kuva, kun seuraamme useita eri tilastomittareita ja laajennamme näkökulmaa yritysten globaaleihin toimintoihin.