Jo kaksi vuotta jatkuneen koronakriisin vaikutukset koko talouteen ja sen eri osiin kiinnostavat edelleen. Iskut osuivat tiettyihin toimialoihin ja sen myötä kotitalouksiin huomattavasti kovemmin kuin toisiin. Ja vielä on täysin sumun peitossa, millaiset talousvaikutukset Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on.
Mutta yhteiskunnissa, niin meillä kuin muissakin, tapahtuu koko ajan vähemmän dramaattisia muutoksia, joita nykyinen tilastojärjestelmä ei tunnista. Osa on hitaita muutoksia, jotka havaitaan vasta ajan kuluessa, toiset melko nopeita, jotka näkyvät heti.
Tällaisten muutosten huomioiminen myös taloustilastoissa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää ajatellen vaikkapa tutkimusta, talouden analysointia ja talouspolitiikan tekoa.
Kansantalouden tilinpitoa laaditaan kansainvälisten suositusten ja asetusten mukaisesti. Tilinpidon yksi vahvuus onkin laajassa kansainvälisessä vertailtavuudessa, se kun laaditaan yhteisen YK:n suosituksen System of National Accounts (SNA) mukaisesti kaikissa maissa.
Ja koska kansantalouden tilinpidon tietoja käytetään Euroopan Unionissa myös hallinnollisten päätösten pohjana, esimerkiksi ns. EU-jäsenmaksun määräämisessä, on EU-maissa vielä oma lainsäädäntönsä kansantalouden tilinpidon laadinnalle (European System of Accounts, ESA). Se velvoittaa noudattamaan samoja laadintamenetelmiä kaikissa EU:n jäsenmaissa.
YK:n SNA-suositusta uudistetaan parhaillaan vastaamaan yhteiskunnan muutoksia. Tällaisten isompien uudistusten väli on tyypillisesti ollut noin 15–20 vuotta, ja nyt tekeillä oleva valmistuu vuonna 2025 rinnakkain uuden maksutaseohjeistuksen (BPM) kanssa.
Samanaikaisesti EU:n ESA-ohjeistus uusitaan yhdenmukaiseksi kansainvälisen suosituksen kanssa. EU-maissa uusia tietoja alettaneen julkaisemaan vuonna 2029.
SNA-uudistuksessa on kolme keskeistä ilmiötä, joiden kuvausta halutaan parantaa kansantalouden tilinpidossa:
Ensinnäkin globalisaatio, jonka kuvaaminen nykyisessä järjestelmässä on osoittautunut haastavaksi mutta välttämättömäksi. Sen kuvaamiseen tarvitaan uusia määritelmiä, esimerkiksi siitä, missä maassa monikansallisten yritysten toiminta kuvautuu ja kuka omistaa patentit, lisenssit ym. henkiset omaisuustuotteet.
Toiseksi digitalisaatio, jossa tavoitteena on digitaalisten tuotteiden tarjonnan ja käytön esittäminen sekä niiden hinnat ja volyymit. Tieto (ns. data) on keskeinen tekijä monissa uusissa liiketoimintamalleissa, joten se pyritään saamaan näkyväksi myös kansantalouden tilinpidon tiedoissa. Lisäksi isona periaatteellisena kysymyksenä on krypto-varojen käsittely.
Kolmanneksi hyvinvointi ja kestävä kehitys. Merkittäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi palkattoman kotityön käsittely, hyvinvoinnin jakautuminen kotitalouksien kesken, ympäristötilinpito ja esimerkiksi luontokadon huomioiminen kustannuksena.
Monia edellä mainituista ilmiöistä tultaneen ensi vaiheessa kuvaamaan ns. satelliittitilinpidoilla. Tällöin ne tarkentavat ydintilinpidon antamaa kuvaa, mutta eivät vaikuta esimerkiksi bruttokansantuotteen suuruuteen.
Pandemian, sodan ja niiden aiheuttamien tuotantovaikutuksien laskemiseen nykyinen kansantalouden tilinpito soveltuu hyvin, mutta mitkä ovat niiden taloudelliset vaikutukset hyvinvointiin, monikansalliseen tuotantoon tahi ympäristöön? Toivottavasti myös tällaisiin kysymyksiin kansantalouden tilinpitojärjestelmä pystyy vastaamaan uudistuksen myötä.
Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksessa.
Eurostat on julkaissut tulojen jakautumisesta hieman pidempää aikasarjaa vuosilta 2016–2019 aiempien, vuotta 2015 koskeneiden kokeellisten mikro- ja makrotietoja yhdistävien lukujen jatkoksi. Tilastokeskus kokeilee monin tavoin haasteellisten laskelmien laatimista Suomen osalta syksyllä 2022.
Kansantalouden tilinpito ei ota kantaa siihen, onko jokin tuotanto hyödyllistä tai aiheuttaako se suoranaista haittaa. Ekosysteemit ja luontoarvot pitää saada mukaan kansantalouden tilinpidon rinnalle kokonaisuutta täydentämään, mutta se ei ole helppoa.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Koronan vaikutuksia ei yrityksissä nähty erityisen merkittävinä Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedonkeruun mukaan. Pääosin vaikutukset koettiin vähäisiksi tai olemattomiksi. Eroja ilmaantui, kun tarkastelua rajoitettiin yritysten ominaisuuksien, kuten toimialan, mukaan.
Tilastokeskus on valmistellut uudesta sektoriluokituksesta luonnoksen, jossa hyvinvointialueet tullaan luokittelemaan paikallishallintosektorille. Helsingin kaupungin sote-toiminta luokitellaan jatkossakin kuntasektorille.
Metalleja louhitaan kasvavia määriä kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Maapallo on kuitenkin rajallinen resurssi ja metallit uusiutumaton luonnonvara. Kotitalouksien metallivarastoissa piilee palanen kiertotalouspotentiaalia.
Globalisoitumisasteeltaan poikkeuksellinen valtio on vaikea tapaus kansantalouden tilinpidolle. Irlannin tilastoviranomainen laskee nykyään myös irlantilaisten omaa taloudellista toimeliaisuutta kuvaavaa indikaattoria, joka kertoo tutumpaa tarinaa pandemian vaikutuksista.
Alamme Suomessa lähestyä kriittistä pistettä, jossa datataloudesta tulee oikeasti merkittävää liiketoimintaa. Mikä sitten tekee menestyvän datapalvelun? Datamenestyjät -kilpailutöissä nousee esiin ainakin kaksi ominaisuutta: visualisointi ja oikeanlainen kysymyksen asettelu.
