Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Uudet ilmiöt vaativat uudistamaan kansan­talouden tilinpitoa

23.3.2022
Kuva: Kari Likonen

Jo kaksi vuotta jatkuneen koronakriisin vaikutukset koko talouteen ja sen eri osiin kiinnostavat edelleen. Iskut osuivat tiettyihin toimialoihin ja sen myötä kotitalouksiin huomattavasti kovemmin kuin toisiin. Ja vielä on täysin sumun peitossa, millaiset talousvaikutukset Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on.

Mutta yhteiskunnissa, niin meillä kuin muissakin, tapahtuu koko ajan vähemmän dramaattisia muutoksia, joita nykyinen tilasto­järjestelmä ei tunnista. Osa on hitaita muutoksia, jotka havaitaan vasta ajan kuluessa, toiset melko nopeita, jotka näkyvät heti.

Tällaisten muutosten huomioiminen myös talous­tilastoissa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää ajatellen vaikkapa tutkimusta, talouden analysointia ja talous­politiikan tekoa.

Kansantalouden tilinpitoa laaditaan kansainvälisten suositusten ja asetusten mukaisesti. Tilinpidon yksi vahvuus onkin laajassa kansainvälisessä vertailtavuudessa, se kun laaditaan yhteisen YK:n suosituksen System of National Accounts (SNA) mukaisesti kaikissa maissa.

Ja koska kansantalouden tilinpidon tietoja käytetään Euroopan Unionissa myös hallinnollisten päätösten pohjana, esimerkiksi ns. EU-jäsenmaksun määräämisessä, on EU-maissa vielä oma lainsäädäntönsä kansantalouden tilinpidon laadinnalle (European System of Accounts, ESA). Se velvoittaa noudattamaan samoja laadinta­menetelmiä kaikissa EU:n jäsenmaissa.

YK:n SNA-suositusta uudistetaan parhaillaan vastaamaan yhteiskunnan muutoksia. Tällaisten isompien uudistusten väli on tyypillisesti ollut noin 15­­­­–20 vuotta, ja nyt tekeillä oleva valmistuu vuonna 2025 rinnakkain uuden maksutase­ohjeistuksen (BPM) kanssa.

Samanaikaisesti EU:n ESA-ohjeistus uusitaan yhdenmukaiseksi kansainvälisen suosituksen kanssa. EU-maissa uusia tietoja alettaneen julkaisemaan vuonna 2029.

SNA-uudistuksessa on kolme keskeistä ilmiötä, joiden kuvausta halutaan parantaa kansantalouden tilinpidossa:

Ensinnäkin globalisaatio, jonka kuvaaminen nykyisessä järjestelmässä on osoittautunut haastavaksi mutta välttämättömäksi. Sen kuvaamiseen tarvitaan uusia määritelmiä, esimerkiksi siitä, missä maassa monikansallisten yritysten toiminta kuvautuu ja kuka omistaa patentit, lisenssit ym. henkiset omaisuustuotteet.

Toiseksi digitalisaatio, jossa tavoitteena on digitaalisten tuotteiden tarjonnan ja käytön esittäminen sekä niiden hinnat ja volyymit. Tieto (ns. data) on keskeinen tekijä monissa uusissa liiketoiminta­malleissa, joten se pyritään saamaan näkyväksi myös kansantalouden tilinpidon tiedoissa. Lisäksi isona periaatteellisena kysymyksenä on krypto-varojen käsittely.

Kolmanneksi hyvinvointi ja kestävä kehitys. Merkittäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi palkattoman kotityön käsittely, hyvinvoinnin jakautuminen kotitalouksien kesken, ympäristö­tilinpito ja esimerkiksi luontokadon huomioiminen kustannuksena.

Monia edellä mainituista ilmiöistä tultaneen ensi vaiheessa kuvaamaan ns. satelliittitilinpidoilla. Tällöin ne tarkentavat ydintilinpidon antamaa kuvaa, mutta eivät vaikuta esimerkiksi bruttokansantuotteen suuruuteen.

Pandemian, sodan ja niiden aiheuttamien tuotanto­vaikutuksien laskemiseen nykyinen kansantalouden tilinpito soveltuu hyvin, mutta mitkä ovat niiden taloudelliset vaikutukset hyvinvointiin, monikansalliseen tuotantoon tahi ympäristöön? Toivottavasti myös tällaisiin kysymyksiin kansantalouden tilinpito­järjestelmä pystyy vastaamaan uudistuksen myötä.

 

Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon kehittämis­päällikkönä Tilasto­keskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

Blogi
29.9.2021
Mikko Lindholm

Alamme Suomessa lähestyä kriittistä pistettä, jossa datataloudesta tulee oikeasti merkittävää liiketoimintaa. Mikä sitten tekee menestyvän datapalvelun? Datamenestyjät -kilpailutöissä nousee esiin ainakin kaksi ominaisuutta: visualisointi ja oikeanlainen kysymyksen asettelu. 

tk-icons