Viime aikoina on vakuuteltu, että korkealla laukkaava inflaatio laskee takaisin Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoite­tason tuntumaan eikä korkojen nostoon tarvitse lähteä. Näin puhuvat Euroopan ja Suomen keskuspankkien johto sekä lähes kaikki johtavat ekonomistit ympäri Eurooppaa. 

Euroopan Unionin yhdenmukaistetun kuluttaja­hintaindeksin vuosinousu oli marraskuussa 5,2 prosenttia. Suomen kansallisten indeksin vuosinousu oli 3,7 prosenttia. Yhdysvalloissa kuluttaja­hintojen vuosimuutos oli marraskuussa 6,8 prosenttia. Luvut ovat korkeimpia kymmeneen vuoteen. 

Vaarana on, että jos inflaatio jatkaa nykytasolla, pitää myös Euroopan keskuspankin nostaa ohjauskorkoja ja lopettaa kaikki tukitoimet. 

Mihin sitten perustuvat inflaation alenemis­puheet?

Pitää ensinnäkin muistaa, että kuluttaja­hintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa. 

Jos bensiinin, polttoöljyn ja sähkön hinta jää nykytasolle, inflaatio laskee Suomessa pelkästään niiden osalta 1,5 prosentti­yksikköä. Kun tähän lisätään vielä välilliset vaikutukset kuten matkojen hinnat ja tavaroiden kuljetus­kustannukset, inflaatiota laskeva vaikutus on vieläkin suurempi. 

Jos sähkön, öljytuotteiden sekä vielä rakennus­materiaalien hinnat jäävät vuoden 2021 marraskuun tasolle, voidaan ensi vuoden joulukuussa päästä alle puolentoista prosentin inflaatioon. Tämä ei edellytä nyt korkeiden energian tai rakennus­materiaalien hintojen laskua.

Suomen vuosi-inflaatioksi tulee arvioni mukaan ensi vuonna kuitenkin noin 2,5 prosenttia, johtuen alkuvuoden korkeasta tasosta. Tämä inflaatioskenaario on kuvattu kuviossa 1.

Skenaarioni lisäoletuksena on, että dollarin eurokurssi on nykyinen 1,13 ja raakaöljyn tynnyrihinta on noin 75 dollarissa. Korkotaso pysyy nykyisellä tasolla. Ruuan hinta nousee ensi vuonna noin kaksi prosenttia ja alkoholi- ja tupakkaverot nousevat budjetin mukaisesti. Tässä skenaariossa asuntojen hintojen, vuokrien, matkojen ja ravintola­hintojen oletetaan nousevan ensi vuonna noin kaksi prosenttia. Palkat nousevat myös noin kaksi prosenttia eli jo nyt solmittujen työehto­sopimusten mukaisesti.

Jos inflaatio pysyisi nykyvauhdissa ja kuluttajahintojen vuosinousu olisi Suomessa vuoden 2022 lopulla edelleen 3,7 prosenttia, pitäisi bensiinin silloin maksaa 2,45 ja dieselin 2,25 euroa litralta eli noin 30 prosenttia enemmän kuin nyt. Sähkön hinnan pitäisi nousta 10 prosenttia ja rakentamisen materiaalien 10–15 prosenttia. Muilta osin tavaroiden ja palveluiden hintojen vuosinousu olisi sama kuin marraskuussa 2021.

Todennäköisempi skenaario on, että bensiini maksaa vuoden kuluttua 1,60–1,70 euroa litralta, sähkö on hieman nykyhintaa halvempaa ja rakentamisen materiaalien hinnat nykyistä alhaisemmat. Tällöin inflaatio voisi olla vuoden 2022 lopulla lähellä yhtä prosenttia. Tämä kehitys olisi Suomen Pankin viimeisimmän ennusteen mukainen.

Inflaatio, hintojen nousuvauhti, voi hidastua, vaikka hinnat eivät laskisikaan. Nousun vain pitää lakata, niin kuin nyt laajasti oletetaankin käyvän.  

Tämän päivän tietojen valossa näyttää siltä, että marraskuun 2021 inflaatio jää huipuksi ja aleneminen alkaa hitaasti vuoden 2022 alussa. Pandemian paheneminen aiheuttaa tähän skenaarioon tietenkin epävarmuuden.

Ilkka Lehtinen on Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija.