Irlanti oli vuonna 2020 ainoa EU-maa, jonka talous kasvoi. Irlannin BKT:n 5,9 prosentin kasvu koronavuonna on tasolla, josta moni maa voi vain uneksia hyvinäkin aikoina.

Ei pandemia kuitenkaan Irlantia kiertänyt ja taloudellista toimintaa rajoittavat koronasulut ovat ajoittain olleet paljon Suomea tiukemmat – esimerkiksi lokakuussa 2020 ihmiset määrättiin pysymään kotona ja kaikki muut kuin välttämättömät kaupat suljettiin. Rajoitusten seuraukset taloudelle olivat vastaavanlaisia kuin muissakin maissa: tehtyjen työtuntien määrä väheni Irlannissa 9,6 prosenttia ja kulutus 10,4 prosenttia vuonna 2020.

BKT:n kasvun ymmärtämiseksi tulee palata ajassa hieman taaksepäin. Irlanti on yllättänyt talousluvuillaan aiemminkin. Vuonna 2016 julkaistujen tilastolukujen mukaan BKT kasvoi 26,3 prosenttia vuonna 2015, mikä herätti laajaa ihmetystä ja huolta kansantalouden tilinpidon lukujen luotettavuudesta ja käytettävyydestä.

Kirjoitin blogin poikkeuksellisten BKT-lukujen taustoista vuonna 2016. Tiivistettynä voidaan kerrata, että Irlannin alhainen/olematon yritys­verotus houkuttelee monikansallisia suuryrityksiä järjestelemään tulojaan Irlannin kansan­talouteen luettaville yrityksille. Kertyneistä tuloista toki vain osa jää hyödyttämään Irlannin taloutta valtaosan virratessa maasta ulkomaille.

Irlanti on väkimäärältään hieman Suomea pienempi valtio. Globalisaatio­mittareiden mukaan Irlanti on kuitenkin aivan eri sarjassa. Irlannin viennin arvo vuonna 2020 oli 489 miljardia euroa (Suomi 85 mrd. euroa) ja Irlantiin suuntautuneiden ulkomaisten suorien sijoitusten arvo vuonna 2019 oli 1026 miljardia euroa (Suomi 76 mrd. euroa). (Lukujen lähteet: Tilastokeskus, CSO Ireland)

Irlantilaisten yhtiöiden kautta liiketoimintaansa pyörittävät lukuisat amerikkalaiset teknologia- ja lääkealan suuryritykset. Lentokoneiden omistus- ja vuokraus­toiminta on myös yksi Irlannin talouden erikoispiirre. Irlantilaisten yritysten osuus maailman­laajuisesta lentokoneiden vuokraus­toiminnasta on noin 50 prosenttia ja Irlannista vuokrattu lentokone on normaalioloissa noussut ilmaan joka toinen sekunti jossain päin maailmaa.

Bruttokansantuotteen (BKT = GDP = Gross Domestic Product) ohella kansantalouden tilinpidon keskeisiin tunnuslukuihin kuuluu brutto­kansantulo (BKTL = GNI = Gross National Income). Brutto­kansantulo kuvaa maan tuloja huomioimalla myös ulkomailta saadut ja ulkomaille maksetut ensitulot. Ensituloiksi lasketaan mm. palkat, korot, osingot, mutta ei ulkomaisia tulonsiirtoja kuten esimerkiksi EU-maksuja tai kehitysapua.

Yleensä BKTL on riittävä mittari huomioimaan myös globaalien rahavirtojen vaikutukset kansantalouteen.

Irlannin tilastoviranomainen (CSO Ireland) on vuoden 2016 tapahtumien jälkeen kehittänyt globalisaation vaikutuksista puhdistetun bruttokansantuloa kuvaavan indikaattorin BKTL*, jota julkaistaan BKT:n ja BKTL:n rinnalla.

Vuonna 2020 tämän irlantilaisten taloudellista toimeliaisuutta kuvaavan BKTL*-indikaattorin mukaan maan talous supisti 3,5 prosenttia. Seuraavassa esimerkissä on kuvattu minkälaisia globalisaatioon liittyviä eriä BKTL*:n laskennassa poistetaan.

Miten Irlannin BKT:stä päästään BKTL*:een vuoden 2020 luvuilla?

• BKT markkinahinnoin vuonna 2020 = 372,9 mrd. euroa (volyymin vuosimuutos +5,9%)
• Siirrytään bruttokansantuloon (BKTL). Tällöin BKT:stä vähennetään ulkomaille maksettavat tulot ja lisätään irlantilaisten ulkomailta saamat tulot (ensitulon nettovaikutus: -90,2 mrd. euroa). Lisätään myös EU:lta saadut tukipalkkiot ja vähennetään maksetut tuoteverot (nettovaikutus: +1,1 mrd. euroa). Nettovaikutus -89,1 mrd. euroa
• Poistetaan BKTL:n sisältämä pääoman kuluminen niiltä osin kuin pääoman hyödyntämisestä saadut tulot eivät liity tuotantoon Irlannin rajojen sisällä (mm. aineeton pääoma, lentokoneet). Nettovaikutus -71,1 mrd. euroa
• Poistetaan Irlantiin pääkonttorinsa siirtäneiden pörssiyhtiöiden tuotot, joita ei ole jaettu osinkoina. Nettovaikutus -4,5 mrd. euroa
• BKTL* markkinahintaan vuonna 2020 = 208,2 mrd. euroa (volyymin vuosimuutos -3,5%)

BKTL*:n lisäksi Irlannissa lasketaan myös globalisaatio­vaikutuksista puhdistettua vaihtotasetta ja kansallisen kysynnän mittaria. Irlannin tilastovirasto yrittää tasapainoilla kansainvälisesti vertailu­kelpoisten lukujen ja kansallista taloutta paremmin kuvaavien lukujen välillä julkaisemalla tällaista infograafia maan taloudesta.

Tulisiko Suomessakin tuottaa BKTL*-mittaria?

Tilastot perustuvat kansainvälisessä yhteistyössä laadittuihin manuaaleihin. Yleisesti tilastoijat suhtautuvat manuaalien määrityksistä ja suosituksista poikkeaviin kansallisiin ratkaisuihin nuivasti, mutta Irlannin globalisaatio-ongelmien mittaluokka on niin suuri, että ymmärrystä tarpeelle löytyy. Ilman vaihtoehtoisia indikaattoreja Irlannin talouden kuvaus kansallisen päätöksenteon tarpeisiin ei enää toimisi toivotulla tavalla.

Suomi ei verotuksellisista syistä ole altis monikansallisten yritysten tulojen kierrätykselle. Suomellakin on nykyään kansantalouden tilinpidon laskelmissa mukana tulo- ja menovirtoja, jossa itse tuotanto on tapahtunut ulkomailla. Nämä järjestelyt liittyvät kuitenkin kiinteästi kansalliseen tuotantoomme, ja niistä saadut tulot jäävät hyödyttämään Suomen taloutta.

Jos Suomi kuitenkin alkaisi tuottaa BKTL*-indikaattoria, niin sen arvo olisi meillä todennäköisesti hieman BKT:tä suurempi, sillä vaihtotaseen sisältämä ensitulon netto on meillä viime vuosina ollut 0–4 miljardia euroa positiivinen.

Tilastoinnissa priorisoidaan kansainvälisen vertailu­kelpoisuuden mukaista mittaustapaa, sillä sen edut ovat kiistattomat. Kansantalouden tilinpidon osalta kansainvälinen mittaus­kehikko ja siihen liittyvä kehitystyö ovat pienelle maalle myös välttämättömyys. Yksittäinen pieni maa ei mitenkään pystyisi ylläpitämään yhtä laadukasta ja ajantasaista, yli 600-sivuista talousteorian päälle rakentuvaa ohjemanuaalia. Tähän työhön tarvitaan tutkimus­maailman sekä kansainvälisten organisaatioiden ja kollega­virastojen tukea.

Irlannin kehittämä vaihtoehtoinen BKTL*-mittari on kuitenkin tuotettu tarpeeseen ja sen käyttämistä tulisi harkita myös sellaisissa kansainvälisissä vertailuissa, joissa lukuja suhteutetaan BKTL:ään. Nyt Irlannin luvut erottuvat usein poikkeavina havaintoja ja niihin kannattaa suhtautua varauksella. Irlantilaiset eivät eurooppalaisessa tarkastelussa ole erityisen suurituloisia tai supertuottavia työntekijöitä, vaikka tilastovertailut usein näin kertovat.

Kirjoittaja työskentelee kehittämis­päällikkönä Tilastokeskuksessa.