Kestävän kehityksen tietojärjestelmät pyrkivät lisäämään muutoksen edellyttämää keskustelua ja pohdintaa eri tasoilla: globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti sekä ihmisten omassa arjessa. Euroopan kestävän kehityksen viikko 20.–26.9.2021 nostaa omalta osaltaan kestävää kehitystä kansalaiskeskustelujen aiheeksi.

Tilastokeskus ylläpitää kestävän kehityksen YK-indikaattoritietokantaa (SDG), johon koottu tieto on kaikkien vapaasti saatavilla. Tietokanta luo mahdollisuuksia kansalaisten laajaan osallistumiseen ja faktapohjaiseen keskusteluun kestävästä kehityksestä.

Tilastokeskuksessa SDG-indikaattoritietokannan kokoaminen on perustunut yhteisesti tärkeäksi pidettyyn vuorovaikutukseen muiden organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa, mistä kaikki osapuolet kokevat hyötyvänsä. Lisäksi Tilastokeskus on jakanut osaamista ja asiantuntija-apua muille indikaattoritietoja tuottaville tahoille kansainvälisten vaatimusten sopeuttamiseksi kansalliselle tasolle.

Tilastokeskus toimii myös YK:n tiedollisena solmukohtana eli niin sanottuna Focal pointina eri YK-järjestöihin päin ja käy keskustelua kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa Suomen tiedoista ja niiden tulkinnasta. 

Täysin oma haasteensa on indikaattoritietoihin pohjautuvan kansalaiskeskustelun aikaansaaminen. Tämä edellyttää tietojen jakamisen lisäksi tiedon merkityksen avaamista sekä kommunikointia ja tulkintaa tavalla, joka kiinnostaa suurta yleisöä ja konkretisoi ilmiöt heidän arkensa tasolle. 

Tilastokeskuksessa kestävän kehityksen indikaattorien kokoaminen on nostanut esiin uusia osaamisvaateita. Uudenlaisia kyvykkyyksiä tarvitaan uusien tietolähteiden tunnistamiseen, tietojen luotettavuuden arviointiin ja laatu- ja metodologisten kysymysten ratkaisuun.

Tietoekosysteemityössä korostuvat etenkin vuorovaikutustaidot. Puhuminen kadunmiehen kielellä tilastotiedoista ei ole aina luontaista meille tilastoasiantuntijoille, vaan edellyttää viestintään panostamista.

Indikaattorityö onkin Tilastokeskuksessa sijoitettu kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueelle, joka kehittää sidosryhmäyhteistyötä, kansainvälisiä asioista, asiakkuuksia ja viestintää sekä koordinoi kumppanuuksia ja ekosysteemityötä. Tarkoituksena on jatkossa kehittää tilastotietojen viestintää etenkin sosiaalisessa mediassa, vahvistaa vuorovaikutusta kansalaisten kanssa ja parantaa tilastotietojen saatavuutta yhteiskunnan eri tasoilla.

Olemme ottaneet käyttöön esimerkiksi ilmiöviestintämallin, jolla pyrimme vahvistamaan yksittäisten tilastojen rajat ylittävää ilmiöpohjaista viestintää. Esimerkkinä kestävän kehityksen ilmiöpohjaisesta viestinnästä julkaisemme ensi viikolla ruokajätettä ja -hävikkiä tarkastelevan blogin, joka nivoutuu SDG-indikaattoreihin kuuluvaan vastuullisen kuluttamisen tavoitteeseen. Blogin kirjoittajana on kestävä kehitys ja ympäristö -ilmiöalueesta Tilastokeskuksessa vastaava asiantuntija Heidi Pirtonen.

Tietoekosysteeminä SDG-indikaattorikokoelma on suuri, ja se ylittää perinteisen tilastotuotannon alueen. Tällä hetkellä tilastotietoja onkin saatavilla vain noin 60–70 prosenttiin indikaattoreista. Julkinen ja poliittinen paine vaatii nostamaan kattavuutta nopeasti sataa prosenttia kohden, sillä Agenda 2030:n tavoitevuosi on lähestymässä nopeasti.

Ensivaiheessa tärkeää on saada nopeasti kattava ja systemaattisen kuva eri ilmiöiden kehityksestä. Tämä edellyttää SDG-tietojen kokoamisesta vastaavien kansallisten tilastovirastojen uudenlaista verkostoitumista yhteiskunnan erilaisten toimijoiden kanssa. Tietojen keruun sijasta tavoitteena on vastavuoroinen vuorovaikutus eri osapuolten kesken.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella ja vastaa Suomen SDG-indikaattoreiden kokoamisesta.