Kaarran autolla mökkipihaan. On loppukesän viipyilevä ilta ja omenapuut kantavat runsasta satoaan. Sisällä mökissä onkin jo osattu odottaa minua saapuvaksi sovittuun aikaan. Olen tullut tekemään Tilastokeskuksen käyntihaastattelua, mutta ensin pitää tehdä se kiireellisin – nimittäin pullottaa vastapuristettu mehu. Teemme sen yhdessä. Sitten istahdamme terassille, avaan tietokoneen ja haastattelu voi alkaa.

Tuo elokuinen käyntihaastattelu kymmenen vuoden takaa on jäänyt välkkymään mieleeni erityisen lämpimänä. Tällaisia muistoja on paljon enemmänkin, ystävällinen ja välitön vastaanotto ei ole tässä työssä harvinaisuus.

Olen tilastohaastattelija.                                                                                        

Takanani on 14 työvuotta Tilastokeskuksessa. Vuosien varrella olen kohdannut koko yhteiskunnan kirjon. Nuorin haastateltavani on ollut kymmenvuotias, vanhin hieman yli satavuotias. Olen saanut kohdata työssäni melkeinpä kaikki ammattikunnat, koulutustaustat ja sosiaaliluokat sekä maamme erilaiset alueet kaupungista maaseutuun.

Me kaikki olemme mahdollisia Tilastokeskuksen haastateltavia, sillä haastateltavat poimitaan satunnaisesti ja haastattelupyyntö voi näin osua kenelle vaan. Olen myös itse päässyt kollegani haastateltavaksi haastattelututkimukseen.

Tilastohaastattelijan keräämä tieto on tarkoitettu meille kaikille, ei vain päättäjille tai tilastotuotannon rattaisiin. Tilastokeskuksen haastattelutiedonkeruiden otantaan osunut auttaa vastauksillaan muodostamaan täsmällisemmän kuvan tästä ajasta ja ajallemme ominaisista ilmiöistä.

Jokainen haastateltava tarkentaa omalta osaltaan sitä aineistoa, mikä siirtyy tutkijoiden analysoitavaksi tilastotuotannon puolelle. Mitä laajempi ja monimuotoisempi joukko tietoja antaa, sitä luotettavampaa tieto on.

Jokainen otokseen valikoitunut vastaaja on tärkeä tavoittaa

Kun uusi haastattelutiedonkeruu pyörähtää käyntiin, me tilastohaastattelijat saamme perehdytyksen alkavaan tutkimukseen ja sen tiedonkeruun toimintatapoihin. Saatuani valmiin listan otoksen henkilöistä otan heihin yhteyden ja postitan heille tutkimuksen esittelymateriaalin omilla yhteystiedoillani.

Jokainen otokseen poimittu haastateltava on tärkeä tavoittaa, joten etsin ja täydennän myös yhteystietoja ja lähetän yhteydenottopyyntöjä niille vastaajille, joihin ei ole mahdollista saada yhteyttä puhelimitse. Jokaisella otokseen poimitulla vastaajalla on oikeus osallistua ja tulla asiasta tiedotetuksi.

Soitan vasta sitten, kun voin olettaa esittelymateriaalin saapuneen vastaajalle. Joskus soittoni tulee huonoimmalla mahdollisella hetkellä ja pyrinkin sopimaan uudesta ajankohdasta yhteydenotolle. Usein vastaajalla on kuitenkin aikaa kuunnella ja pääsen keskustelemaan lyhyesti selvittääkseni, olenko tavoittanut oikean ihmisen, millä asialla soitan, onko kirje saapunut ja voimmeko tehdä puhelinhaastattelun saman tien vai myöhemmin.

Jos kyse on käyntihaastatteluina toteutettavasta tiedonkeruusta, juttelemme siitä, mikä olisi vastaajalle sopivin ajankohta ja saapuisinko kotiin, työpaikalle, kirjastoon vai tapaisimmeko vaikka paikallisessa kahvilassa. Sitten mietimme yhdessä, mikä olisi seudun kivoin kahvila  – sellainen paikka jossa on riittävän rauhaisaa haastatella eikä vastaajalle koidu kulkemisesta lisävaivaa.

Kuuntelun taito ja luottamus ovat haastattelutyön ydin – vääriä vastauksia ei ole

Tilastohaastattelijan tärkeimpiä taitoja on kuuntelun taito. Jokainen vastaajan kysymys ja epäilys on tosi, ja niihin tulee vastata tiedolla ja kokemuksella. Ihmisillä on nykypäivänä hyvä syy olla epäröivä, kun soitto tulee ennestään vieraasta numerosta, ja minun tehtäväni on synnyttää luottamus.

Luottamus ja luottamuksellisuus ovat haastattelutyön ydin. Kaikki vastaajan tilastohaastattelijalle haastattelutilanteessa kertoma – joko itse tutkimukseen liittyen tai sen ohi – on luottamuksellista.

Itse haastattelun kysymykset esitän suoraan haastattelulomakkeelta, ja suurimpaan osaan esittämistäni kysymyksistä on valmiit vastausvaihtoehdot, joista on helppo valita se, mikä on lähinnä omaa tilannetta, kokemusta tai näkemystä. Voin myös antaa lisätietoa kysymyksissä, joissa se on sallittua.

Paljon on myös mielipidekysymyksiä, joihin halutaan vain vastaajan oma näkemys, ja silloin haastateltavan kannattaa luottaa omaan mielipiteeseensä. Mielipidekysymyksissä ei ole vääriä vastauksia.

Vääriä vastaajia ei myöskään ole, vaikka aika usein kuulen ihmisen langan toisessa päässä epäröivän, onko hän ollenkaan sopiva vastaamaan. Emme kerää tietoa yhteiskunnasta, jonka tulisi olla jonkinlainen, vaan yhteiskunnasta, jonka me yksilöinä muodostamme yhdessä.

Korona keskeytti haastattelukäynnit

Olemme eläneet poikkeuksellista aikaa. Kevättalvella 2020 tässä työssä sai todella mielenkiintoista ensikäden tietoa siitä, miten ihmiset eri ammateissa ja elämäntilanteissa reagoivat pandemian seurauksena muuttuneeseen maailmaan. Siitä keskusteltiin paljon, ihmiset halusivat puhua. Kukaan ei arvannut, kuinka pitkään koronan rajoittama arki voisi jatkua. Omassa työssäni puhelinhaastattelut jatkuivat entiseen malliin, mutta käyntihaastattelut keskeytettiin ja tulevat käyntitutkimukset peruttiin.

Tilastohaastattelijana kaipaan sitä aikaa, jolloin omenantuoksuiseen mökkiin sai astua reilusti sisään ja tarjota apua keskeneräiseen kotityöhön. Kaipaan jopa niitä kaikkia talvia, jolloin etsin oikeaa tienhaaraa, navigointi ei toimi ja lumikerros on peittänyt tienviitat.

Saan kerätä yksilöiden mielipiteitä ja kokemuksia, joista syntyy tilastoja. Pidän työstäni, sillä tilastojen kautta jokaisen tiedot päätyvät niin yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi kuin avoimeksi tilastotiedoksi meille kaikille.

Jokainen vastaaja on arvokas. Jokainen vastaus on arvokas.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa tilastohaastattelijana.