Arkiaamua helpottaa huomattavasti, kun riittää että huolehtii lapsen kouluun­lähdöstä eikä omaan laittautumiseen työpäivää varten tarvitse niin kiinnittää huomiota.

Etätyön mahdollisuus riippuu tottakai ammatista, mutta yleisesti ottaen kotona työskentely on hiukan korostuneempaa lapsi­perheissä kuin muissa kotitalous­muodoissa.

Korona­vuosi 2020 toi odotetusti kasvuloikan ansiotyön tekemisessä kotona (taulukko 1).

Lähde: Eurostat

Loikka oli iso, vaan ei niin mahtava. Tämä johtuu siitä, että tilastoon otetaan mukaan satunnaisempikin kotona työskentely.

Ennen koronavuotta kotona työskenneltiin tyyliin ”silloin tällöin”, koskapa vuonna 2019 pääasiallisena työnteko­paikkana kotiaan piti vain neljä prosenttia työllisistä, kertoo tuolloin tehty työvoimatutkimuksen lisätutkimus.

Vastaavaa tietoa pää­asiallisesta työnteko­paikasta vuodelta 2020 ei ole, mutta säännöllisesti kotona työskentelevien osuus oli noussut noin 25 prosenttiin työllisistä. Tiukimpina korona-aikoina osuus nousi selvästi yli tuonkin, kuten tästä blogista voi lukea.

Kotitalousmuodon lisäksi vaikuttavat tilat

Taulukko 2 kertoo kotona työskentelyn yleisyyden eri perhe­muodoissa vuonna 2020. Ei ole vaikea nähdä, että se on yleisempää perheissä ja erityisesti lapsi­perheissä verrattuna yhden hengen talouksiin.

Lähde: Eurostat

Kotitalouden koostumuksen perusteella ei voi kuitenkaan tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä siitä, kuinka hyvin kotoa käsin tehtävissä ansiotöissä viihdytään. Taustalla on myös muita muuttujia kuin ammatti, kuten ikä ja mahdollisuudet työskennellä kotona muiden muassa työtilojen järjestämisen kannalta.

Nuorimmat yksineläjät asuvat yleensä pienemmissä asunnoissa kuin perheet. Toisaalta kahden aikuisen taloudessa tarvitaan tilaa molemmille etätyön mahdollistamiseksi.

Näin ollen on lähes mahdoton sanoa, kenellä on parhaat mahdollisuudet etätyöhön, paitsi niillä joilla on varaa järjestää kotinsa mieleisekseen etätöitä ajatellen.

Isät kärjessä

Kotona työskentelevien osuus on suurin kahden aikuisen taloudessa elävillä miehillä, joilla on lapsia. 48,5 prosentin osuudellaan he ylittävät samassa tilanteessa olevat naiset, joiden vastaava osuus oli 44,6 prosenttia.

Koronavuosi ei ollut tässä mitenkään poikkeuksellinen, vaan miehillä suhteellinen osuus on ollut korkeampi jo pitkään.

Toivottavasti isien työskentely kotona ei merkitse, että he tuovat useammin töitä kotiin tehdäkseen niitä vapaa-ajalla, vaan että se on etätyö­mahdollisuuden hyödyntämistä.

Etä- ja läsnätyöstä toimiva hybridimalli

Korona-aikana on totuttu siihen, että isät tai äidit vievät lapsen päivähoitoon ja palaavat samaa tietä takaisin kotiin töihin. Todennäköisesti hoitopaikka on lähempänä kotia kuin työpaikka ja moni palaa mieluummin kotiin töitä tekemään kuin lähtee työpaikalle.

Suomalainen työelämän joustavuus sekä päivähoito- ja koulu­järjestelmän sujuvuus ovat tärkeitä ja yhä kehittämisen arvoisia työ­hyvinvoinnin kannalta.

Yhtä kaikki läsnäololla on suuri merkitys esimerkiksi opetustyössä.

Niinpä parhaan hybridimallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan. Puntaroitaviksi nousevat toisaalta mallin toimivuus työn luonteen, tavoitteiden ja sen eri osapuolten kannalta – ja toisaalta joustavuus työntekijän elämän­tilanteen ja toiveiden mukaan.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksessa.

Lisää tietoa palkansaajien etätyö­kokemuksista koronakriisin aikana saadaan lokakuussa. Silloin julkaistaan Tilasto­keskuksen keväällä 2021 keräämän Korona­kriisin vaikutukset työelämään -verkko­kyselyn tulokset.