Sunnuntaina 5.12. vietetään kansainvälistä maaperäpäivää. YK:n yleiskokous tuki vuonna 2013 kansainvälisen maaperätieteiden liiton (IUSS) ehdotusta maaperäpäivän lisäämisestä osaksi YK:n teemapäivien luetteloa.
Päivän tarkoituksena on lisätä entistä enemmän huomiota hyvinvoinnin ja ekosysteemien kannalta elintärkeään maaperään. Vahva yhteys löytyy myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joissa useassa kohdin maaperä toimii mahdollistajana.
Maaperällä tarkoitetaan irtomaakerrosta, joka makaa peittona kallioperämme päällä. Se koostuu maalajeista kuten savi, multa, hiekka ja sora. Yhdessä veden ja ilman kanssa maa-ainekset muodostuvat luonnonvaran, joka tarjoaa useita ekosysteemipalveluista.
Hyvinvoiva maaperä toimii taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, suojelee luonnon monimuotoisuutta sekä tarjoaa ravintoa ja energiaturvallisuutta. Se tarjoaa kasvualustan ruualle, minkä lisäksi erityisesti turvemailla on huomattava kykyä sitoa hiiltä itseensä. Maaperällä on myös oma roolinsa veden säätelyssä ja tarjonnassa sekä kulttuurisissa palveluissa. Esimerkiksi sora- ja hiekkamuodostelmat tarjoavat luonnon oman suodattimen pohjavesialueilla.
Väestönkasvun ja ruuan kysynnän kasvun aiheuttama enenevä viljelytarve ja muu laajentuva maankäyttö kuitenkin lisäävät maaperään kohdistuvaa painetta. Tämän seurauksena voi esimerkiksi eroosio voimistua, maaperä pilaantua tai kasvumaan ravinteet huveta.
Kolmannes maailman maaperästä onkin heikentyneessä tilassa. Maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.
Maaperänsuojelulla edistetään myös pintavesien suojelua. Pitämällä huolta maan tuotantokyvystä ja puhtaudesta suojelemme myös vesiämme. Huuhtoutumisen sijaan ravinteet halutaan pitää maaperässä. Suomessa näitä toimia edistetään muun muassa eri järjestöjen hankkeilla, joissa pyritään kehittämään maa- ja metsätalouden toimintatapoja.
Myös valtion tukipolitiikalla kannustetaan kestävämpään kasvumaan käyttöön. Ympäristönsuojelumenot-tilastossa tilastoidaan tukia, jotka kohdistuvat ympäristönsuojeluun.
Näistä merkittävimmät ovat maatalouden ympäristökorvaukset ja luonnonmukaisen tuotannon tuet, joista noin kolme neljäsosa kohdistuu maaperän ja pintavesien suojeluun. Ympäristökorvauksen toimenpiteistä maaperän kasvukuntoa parhaiten edistävät monivuotiset ympäristönurmet, suojavyöhykenurmet ja luonnonhoitopeltonurmet. Kylvetty monivuotinen nurmikasvillisuus vähentää lisäksi eroosiota.
Vuonna 2019 tukia maaperän ja pintavesien suojeluun jaettiin 221 miljoonaa euroa. Tätä ei ole suoraan tilastojulkaisusta nähtävissä, mutta asiaan on tulossa muutos, sillä Tilastokeskus pilotoi ympäristötuki-tilastoa kaksivuotisessa EU-rahoitteisessa projektissa.
Vuonna 2023 valmistuva pilotti ympäristötuet-tilastosta tulee tarjoamaan aiempaa tarkempaa tietoa tukien kohdistumisesta sektoreittain ja toimialoittain. Tilastoa tuotetaan lisäksi aiempaa tarkemmalla jaolla eri ympäristönsuojeluaktiviteettien välillä. Samalla jaottelua laajennetaan kohdistumaan luonnonvarojen hallintaa ja käyttöä koskeviin tukiin.
Jatkossa on helpompaa seurata ympäristötukien painopisteitä ja nähdä tarkemmin, kuinka korkealla prioriteeteissa maaperän ja pintavesien suojelu pysyy.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen ympäristötilinpidossa.
Lähteet:
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-maaperapaiva
https://www.fao.org/world-soil-day/en/
Suomen yhdyskuntajätteen määrä – 596 kiloa asukasta kohti vuonna 2020 – ei juuri imartele: EU-keskiarvo per asukas oli vain 505 kiloa. Jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen edistämisen edellyttämät muutokset vaativat tuekseen avointa faktapohjaista keskustelua ja viime kädessä arjen tekoja meiltä kaikilta.
Metalleja louhitaan kasvavia määriä kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Maapallo on kuitenkin rajallinen resurssi ja metallit uusiutumaton luonnonvara. Kotitalouksien metallivarastoissa piilee palanen kiertotalouspotentiaalia.
Miehet ja naiset omistavat nykyään ajokortin Suomessa lähes yhtä yleisesti, poikkeuksina vain nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat. Pojat autoilevat enemmän poikkeusluvalla jo 17-vuotiaina. Ikäihmisissä näkyy yhä autoilun miehinen historia.
Maailman johtajat tunnustivat luontokadon ihmisen olemassaoloa uhkaavaksi kriisiksi ja vaativat pikaisia toimia sen pysäyttämiseksi YK:n luontokokouksessa lokakuussa 2021. Yhteiskuntamme ja talousjärjestelmämme ovat täysin riippuvaisia hyvinvoivasta luonnosta ja ekosysteemien meille tuottamista palveluista.
Viljellyn maan pinta-ala EU-alueella on hieman pienentynyt 2000-luvulla, kun taas metsien pinta-ala on pysynyt ennallaan. Suhteellisesti eniten on kasvanut urbaani ympäristö.
Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 360 miljoonaa kiloa vuosittain, kertoo Luonnonvarakeskuksen tuore raportti. Asukasta kohden laskettuna keittiö- ja ruokalajätteen määrä on Tilastokeskuksen tietojen mukaan kasvanut 12 kilogrammalla vuosien 2015–2019 aikana.
Ilmastonmuutos ja luontokato pakottavat ihmiskunnan muuttamaan toimintansa kestäväksi ja maapallon kantokyvyn mukaiseksi. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää ripeitä toimia sen eteen, että kaikki maapallon ihmiset saadaan mukaan muutoksesta keskustelemiseen.
Koronakriisi, ilmastokriisi ja talouden suhdannevaihtelut ovat nostaneet hyvinvoinnin niin poliittiseen debattiin kuin arkipäiväiseen jatkuvaan keskusteluun. Hyvinvoinnin tekijät, käsitykset ja mittarit elävät ajassa.
