YK:n biodiversiteettisopimuksen Kiinan Kunmingissa järjestetyn osapuolikokouksen (COP15) tärkein anti oli yhtenäinen viesti tarvittavien toimien kunnianhimon tasosta. Luontokokouksen lopuksi kaikki 196 YK:n biodiversiteettisopimuksessa mukana olevaa maata ja EU hyväksyivät ns. Kunmingin julistuksen. Julistuksen mukaan toimia luontokadon pysäyttämiseksi on tehtävä ripeästi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Julistuksessa maat sitoutuivat vahvistamaan kansainvälistä ympäristölainsäädäntöä, luopumaan luonnolle haitallisista tuista ja tehostamaan suojelua. Lisäksi EU, Iso-Britannia, Japani ja Kiina antoivat uusia sitoumuksia luontotoimien rahoittamiseksi.

Neuvottelut jatkuvat tammikuussa Genevessä, jossa valmistellaan päätöksiä seuraavaan osapuolikokoukseen. Toukokuussa 2022 Kunmingissa pyritään lyömään lukkoon konkreettiset ja numeeriset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi.

Esimerkiksi EU on jo lanseerannut oman luonnon monimuotoisuusstrategian vuodelle 2030. Euroopan unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on myös peräänkuuluttanut kunnianhimoista kansainvälistä sopimusta luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kunmingin julistus olikin sisällöltään EU:n ja Suomen toiveiden mukainen.

Luontokato iskee myös Suomeen

Suomen bruttokansantuotteesta yli puolet perustuu luontopääoman hyödyntämiseen. Siksi ekosysteemien elinvoimaisuuden säilymiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.

Suomi ei ole välttynyt luontokadolta, vaan vuosikymmenten aikana suomalaiset ovat omalla toiminnallaan aiheuttaneet luonnolle peruuttamatonta vahinkoa. Metsien hakkuukiertoa on tihennetty niin nopeaksi, että metsät eivät pysty kehittymään niille luontaisella tavalla. Kun puusto on samanikäistä, metsäekosysteemi ei pääse kasvamaan tai kehittymään luonnollisella tavalla.

Myös soiden ojitus 1960–1970-luvuilla on aiheuttanut luonnolle pitkäkestoisia, jopa peruuttamattomia vahinkoja. Suomen suoalasta puolet ojitettiin muutaman vuosikymmenen aikana, mikä osoittautui taloudellisesti kannattamattomaksi, mutta jonka seurauksena monet kosteikkojen kasvi- ja eläinlajit taantuivat tai hävisivät kokonaan.

Bkt-mittaria on lavennettava

Talouden keskeinen mittari, bruttokansantuote (bkt), ei ota huomioon luonnon köyhtymistä; luonto ja sen ekosysteemien tarjoamat palvelut huomioidaan vain, kun luonto- ja ympäristövaroja otetaan talouden käyttöön ja niistä luodaan erilaisia talouden tuotteita ja palveluja.

Nykyisellään bkt-mittari pikemminkin kannustaa luonnon ylihyödyntämiseen ja siten kestämättömään taloudelliseen kasvuun.

Britannian valtiovarainministeriön tilaama ja keväällä 2021 ennen Kunmingin kokousta julkaisema professori Partha Dasguptan raportti katsookin, että bkt-mittaria pitää laventaa siten, että se huomioi luonnon köyhtymisen ja kannustaa toimimaan luontovarojen ylikulutuksen vähentämiseksi.

Luontokato lohkaisee Suomen tuotannosta lähes 60 prosenttia

Bruttokansantuotteelle vaihtoehtoisia mittareita on pyritty kehittämään 1970-luvulta lähtien. Tuolloin huomattiin, että bkt kasvaa lyhyellä aikavälillä sitä nopeammin, mitä kestämättömämpää talouskasvu on.

Vihreän bkt:n käsite syntyi 1980- ja 1990-luvuilla, jolloin keskusteltiin ympäristöhaittojen ja luonnonvarojen kulutuksen rahamääräisen arvon vähentämisestä kansantuotteesta. 

Aiemmin vihreää bkt:ta varten tehtyjen laskelmien mukaan luontokadon huomioiminen vähentäisi Suomen nettokansantuotteen arvosta lähes 60 prosenttia vuonna 2020. Yksityisistä kulutusmenoista luontokato leikkaisi jopa 80 prosenttia.

Suurin vaikuttava tekijä on ekosysteemien supistuminen ja niiden tuottamien palvelujen vähentyminen. Niihin verrattuna ympäristömenojen ja talouden päästöjen taloudelliset arvot ovat hyvin pieniä.

Luontokadon seurannan keskeinen haaste on ympäristötilinpidon laajentaminen ja ekosysteemipalvelujen tilinpitojen kattavan tilastoinnin aloittaminen. Ekosysteemitilinpito laajentaa perinteistä kansantalouden tilinpidon järjestelmää ottamalla kokonaisvaltaisesti huomioon luonnon tuottamien ekosysteemipalveluiden tuomat hyödyt ihmisten hyvinvoinnille sekä tuomalla näkyväksi taloudellisen toiminnan ja ekosysteemien välisen riippuvuussuhteen.

Käyttökelpoisia talouden seurannan mittareita on vaikea johtaa tuotantolähtöisistä tilastoista, kuten kansantalouden tilinpidosta. Käytännössä luontokato vähentää ihmisten hyvinvointia. Perustellumpi mittari ottaisikin huomioon luontokadosta ihmisille aiheutuvan hyvinvoinnin heikkenemisen.

Luontokato on globaali ongelma

Dasguptan raportin mukaan luonnon tarjoamia palveluita kulutetaan nykyisellään täysin kestämättömästi. Raportin mukaan luontokadon takia ihmiskunnan saamien luontopalvelujen määrä laskee, mikä uhkaa hyvinvointiamme.

Luonnon ekosysteemipalveluiden tarjonta ja biosfäärin uusiutuminen ovat selvästi pienempiä kuin ihmiskunnan aiheuttama kysyntä. Luontopääoman määrä hupenee jatkuvasti, ja väestönkasvu pahentaa tilannetta. Tämä tulee vaikuttamaan hyvinvointiimme nyt ja tulevaisuudessa, sillä talouskasvua rajoittaa pitkällä aikavälillä maapallon ekologinen kantokyky.

Vallalla olevat taloustieteen mallit ovat perustuneet epärealistiselle oletukselle, että talous ja yhteiskunnat voisivat toimia erillään luonnosta. Viime kädessä luonto kuitenkin mahdollistaa talouden toiminnan.

Luonnon köyhtyminen on kiihtynyt

Raportin mukaan luonnon monimuotoisuus on viime vuosikymmeninä huvennut nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Eliölajeja kuolee nykyään sukupuuttoon keskimäärin 100–1000 kertaa nopeammin kuin viimeisten useiden miljoonien vuosien aikana.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan esimerkiksi 60 prosenttia maailman tunnetuista tartuntataudeista on peräisin eläimiltä, ja luontokato vahvistaa eläinperäisten tautien leviämistä.

Dasguptan raportti arvioi, että ympäristölle haitalliset tuet ovat vuositasolla 4 000–6 000 miljardia dollaria. Luontoa suojelevat toimenpiteet ja investoinnit taas ovat suuruudeltaan 78–143 miljardia dollaria vuosittain, eli ne kalpenevat verrattuna ympäristöä kuormittaviin rahavirtoihin.

Maailman talousfoorumin WEF:n mukaan yli puolet maailman bkt:sta on vahvasti tai kohtalaisen riippuvainen luonnosta ja sen palveluista. Esimerkiksi pölytyspalveluiden, kuten perhosten ja kimalaisten katoaminen voi aiheuttaa jopa 577 miljardin dollarin vuosittaiset menetykset globaalissa maataloudessa.

Käynnissä oleva luontokato aiheuttaakin taloudelle mittavat tappiot, jos luonnon hyvinvoinnista ei huolehdita paremmin. Talous ei voi pitkään toimia kestämättömästi ja erillään luonnosta.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.