Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

15–64-vuotiaiden työllisyys­asteen trendiluku oli esimerkiksi kesäkuussa 2019 uusien tietojen mukaan 71,6 prosenttia. Aiempien tietojen mukaan se oli ollut 72,5 prosenttia. Vanhoja tietoja ei tule enää käyttää.

Työllisten määrän trendiluku oli puolestaan vuoden 2019 kesäkuussa 2 533 000.

Pääsääntöisesti hyvä kehitys työmarkkinoilla ehti jatkua niin, että trendi oli vuoden 2020 helmikuussa 72,4 prosenttia. Maaliskuussa 2020 työllisyys kuitenkin jo laski vuoden takaiseen verrattuna korona­pandemian vuoksi.

”Koronakuoppa” eli dramaattinen muutos työmarkkinoilla merkitsee 2,4 prosenttiyksikön laskua työllisyys­asteen trendissä. Työllisten määrässä muutos oli 85 000 alaspäin.

Työllisyysasteen trendi jäi kesään 2020 asti 70,0 prosenttiin. Toisaalta trendi ei enää laskenut tasomuutoksen jälkeen.

Koronarajoituksia höllättiin kesän kuluessa, ja työllisyys alkoi nousta.

Sittemmin trendi on noussut edelleen, ja uusimpien tietojen mukaan trendiluku oli 71,1 prosenttia ja trendin mukaan työllisiä oli 2 514 000.

Tällä hetkellä työllisyysasteen trendi on 1,3 prosentti­yksikköä alempi kuin helmikuussa 2020, ja 0,5 prosentti­yksikköä alempi kuin kesäkuussa 2019.

Kuvio 1 kertoo uuden ja vanhan työllisyys­asteen laskennassa käytetyn trendiluvun parin vuoden aikasarjan. Vanhan järjestelmän mukainen tieto loppuu vuoteen 2020, eikä sitä siis ole tarpeen käyttää, koska uuden järjestelmän mukainen tieto viedään aikasarjassa taaksepäin.

Trendisarja käytettävissä tauon jälkeen

Vuoden 2021 maaliskuun tiedoista alkaen julkaistuja trendilukuja voi verrata mihin tahansa uusien tietojen mukaan julkaistuihin trendilukuihin – sillä varauksella, että uusin trendiluku saattaa muuttua takautuvasti, kuten varoitus on aina kuulunut.

Takautuvan muutoksen aiheuttaneista tilaston sisältö- ja menetelmämuutoksien syistä voi lukea täältä.

Alkuvuoden 2021 aikana trendilukuja ei julkaistu ollenkaan työvoima­tutkimuksen muutoksen vuoksi. Katkos sattui ikävästi juuri tilanteeseen, jossa koronalla on sanansijansa työmarkkinoilla. Onneksi lukuja kuitenkin nyt taas saa kuukausittain – entistä ehompina.

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­­keskuksen työvoima­­­tilastossa.