Saamelaiset ovat tulleet Skandinaviaan vuosina 650 – 0 eaa., ja saamea puhuvaa väestöä on asunut miltei koko Suomen alueella, Uudella­maalla asti. Näin on päätelty arkeologisten löytöjen, saamen­kielisten paikan­nimien ja lainasanojen perusteella.

Skandinavian niemimaalla saamelaisten asuinalue on ulottunut Keski-Ruotsin Taalainmaalle ja Jämtlandiin asti. Vielä 1500-luvulla saamelaisia oli Pohjois-Savossa ja Kuusamossa 1700-luvulla.

Näiltä ajoilta ei ole saatavilla rekisteri­tietoja äidinkielestä. Varhaisimpia merkintöjä verokirjoissa ovat olleet lappalais-maininnat 1600-luvun lopulta. Näillä kuitenkin on tarkoitettu elinkeinon harjoittajia, ei etnisiteettiä tai äidinkieltä.

Saamenkielten puhumista on yritetty kitkeä kovin ottein, ja osin siinä on onnistuttu. Kirkko ja valtio pyrkivät Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja Venäjällä sulauttamaan saamelaiset osaksi valtaväestöä mm. kieltämällä saamen kielen puhumisen koulukodeissa 1900-luvulla.

Pakkosuomalaistamisen seurauksena osa saamelais­suvuista on kadottanut äidinkielensä. Ruotsi ja Norja ovat pyytäneet saamelaisilta virallisesti anteeksi ihmisoikeus­loukkauksiaan. Suomen valtio ei vielä ole niin tehnyt; ehkä parhaillaan aloitteleva totuus- ja sovinto­komissio toimii siihen polkuna.

Kaikki saamenkielet on määritelty uhanalaisiksi, ja usein niiden on väitetty olevan kuoleviakin. Miltä tilanne näyttää tilastojen valossa viimeisten 30 vuoden aikana?

Vuoden 2018 viimeisellä viikolla vakituisesti Suomessa asuvilla äidinkielen saameksi ilmoittaneita oli 2 000, taustakielenä saame oli 2 450 henkilöllä. Kolmessa vuosi­kymmenessä äidinkielisten määrä kasvoi 16 prosentilla. Taustakielenä saame kaksinkertaistui 1 200 henkilöstä 2 400 henkilöön.

Äidinkielensä saameksi ilmoittaneiden määrä ei siis ole laskussa, kun tarkasteltavana ovat Digi- ja väestötieto­virastolle äidinkielekseen saamen ilmoittaneet sekä henkilöt, joilla vähintään yhden vanhemman tai isovanhemman äidinkieleksi on ilmoitettu saame. (Käytän heistä käytän taustakieliset tai saamenkieli­taustaiset nimityksiä. Tarkastelussa riittää, että äidinkieleksi on vähintään yhtenä vuonna ilmoitettu saame. Äidinkieli­tiedosta ei saa pääteltyä, mitä saamenkieltä henkilö puhuu. En ota kantaa henkilöiden saamelaisuuteen, saamelaisuus­määritelmään tai ääni­oikeuteen saamelais­käräjävaaleissa.)

Helsinki vasta viidenneksi suurin

Suomessa selvästi eniten saamenkielisiä ja saamenkieli­taustaisia asuu Lapin maakunnassa, jossa sijaitsee Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja osittain Sodankylän kunnasta muodostuva saamelaisten kotiseutualue. Saamelaiset kutsuvat aluetta nimellä Sápmi, Saamenmaa, johon kuuluu myös suuria alueita Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä.

Kolmessakymmenessä vuodessa äidinkielisten saamelaisten määrä kasvoi Lapissa 6:lla ja taustakielisten 28 prosentilla. Vuonna 2019 äidinkielisiä oli 1 760 ja taustakielisiä 1 040.

Pohjois-Pohjanmaalla kasvu oli nopeaa: vuonna 1989 äidinkielenä saame oli 110:llä, vuonna 2019 jo 970 henkilöllä. Saamenkieli­taustaisten määrä kasvoi samana aikana 300 henkilöllä. Myös Uudellamaalla kasvu on ollut reipasta.

Usein kuulee Helsinkiä pidettävän Suomen suurimpana saamelais­kylänä. Epävirallisen tittelin vuonna 2019 otti kuitenkin Oulu, jossa asuu yhteensä 1 200 saamenkielistä ja -taustaista. Se on 90 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan saamelais­taustaisista. (Kuvio 3)

Toiseksi eniten kunnista saamekielisiä ja -taustaisia vuonna 2019 asui Inarissa, 750 henkilöä. Kolmannen sijan nappasi Rovaniemi (700), neljännen Utsjoki (630). Helsinki sijoittuu vasta viidenneksi 527 henkilöllä, mikä on 60 prosenttia Uudenmaan saamelaisista.

Pirkanmaalla asui 40 saamenkielistä ja kielitaustaisia 1980-luvun lopulla, 30 vuotta myöhemmin 260. Maakunnan suurin saamelais­kaupunki on kirkkaasti Tampere. Vuonna 2019 siellä asui 70 äidinkielistä ja 90 taustakielistä saamelaista.

Varsinais-Suomessa asuu 4 prosenttia Suomen saamenkielisistä ja -taustaisista, Turussa näistä noin puolet, 50 äidinkielistä, 30 taustakielistä.

Myös Keski-Suomessa asuu 4 prosenttia saamenkielisistä ja -taustaisista, 60 prosenttia Jyväskylässä, mutta huomattavan paljon eli 30 prosenttia Äänekoskellakin.

Päijät-Hämeessä asui 50 saamenkielistä ja 80 taustakielistä, yhteensä 3 prosenttia koko maan saamenkieli­taustaisista. Päijät-Hämeen suurin saamelaiskunta on Lahti 70 prosentilla kieli­taustaisista.

Lähes Lahden lukemiin yltää Hämeenlinna, jossa asuu 70 kielitaustaista. Useita kymmeniä saamelais­taustaisia asuu myös Joensuussa (40), Kuopiossa (30) ja Seinäjoella (30).

Tämä tarkastelu antaa vain suuntaa ja kattaa noin 45 prosenttia Suomessa asuvista saamelaisista. Mikäli tässä päätellyt saamenkieli­taustaiset olisivat kaikki saamelaisia, Saamelais­käräjien vuoden 2019 vaalitietojen perusteella tarkastelun ulkopuolelle jäisi 5 600 henkilöä. Näistä Saamenmaalla asuisi noin 1 500 ja muualla Suomessa 4 100 henkilöä. Todellisuudessa saamelaisten määrä muualla Suomessa on siis huomattavasti korkeampi kuin taustakielen perusteella päästään tarkastelemaan.

Toivottavasti tätä tietoa saamelaisten demografiasta voidaan hyödyntää saamenkielien ja -kulttuurin elvyttämisessä.

Buori sámi álbmotbeaivvi! 

Pyeri säämi aalmugpeivi! 

Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v! 

Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!

Jovnna Ovllá Hánno Juhan, Juho Keva, työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksessa ja haastaa valtion virastot liputtamaan saamelaisten kansallis­päivänä 6. helmikuuta. Saamelaisten historiasta ja nykytilanteesta kiinnostuneille Keva suosittelee Kukka Rannan ja Jaana Kannisen kirjoittamaa Vastatuuleen -kirjaa.