Kesän kuluessa totuttiin siihen, että työllisyys kehittyy vahvasti ja luvut ylittivät kuukausi toisensa jälkeen koronaa edeltävän ajan.

Syyskuun tiedot olivat pettymys, sillä verrattuna vuoden 2019 syyskuuhun työllisyys oli hiukan alemmalla tasolla. Poikkeusvuoden 2020 luvut toki ylittyivät hieman, mutta se ei kerro paljoakaan nykykehityksestä.

Kolmannella vuosineljänneksellä kasvu oli kokonaisuudessaan vielä selvää.

Erityisesti naisten työllisyys kasvoi heinä-syyskuussa, ja kasvu jatkui syyskuussakin (taulukko 1). Tähän lienee vaikuttanut sekä vähittäiskaupan vahva veto että työllisyyden voimistuminen terveys- ja sosiaalialalla.

Sen sijaan rakennusalalla työllisyys väheni heinä-syyskuussa, mikä lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että miesten työllisyys jäi syyskuussa edellisestä vuodesta.

Lähde: Tilastokeksus, työvoimatutkimus.

Väkisinkin tulee mieleen, että keväällä vauhtiin päässyt työllisyyden kasvu olisikin lähinnä tilapäisten kesätöiden ansiota.

Toisaalta työttömyys oli syyskuussa edelleen laskusuunnassa. Tämä saattaa merkitä sitä, että työmarkkinoilta vetäytyi aktiivisia työnhakijoita, mikä heikensi työllisyyden kehitystä.

Osa-aikaisten määrä kasvaa

Joillakin toimialoilla tehtyjen työtuntien määrä kasvoi kolmannella vuosi­neljänneksellä, vaikka työllisyyden kasvu näytti syyskuussa laimealta.

Kaupan ovi – verkossa tai kivijalassa – kävi tiuhempaan kuin viime vuonna samaan aikaan, kun työllisyys ja työtunnit kohenivat.

Samalla osa-aikaisten työllisten määrä kasvoi yhä. Naisilla osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä hipoi syyskuussa jo 25 prosenttia (kuvio 1). Naisten työllisyyden ja osa-aika­työllisyyden yhtäaikainen kasvu ei ole sattumaa.

Työmarkkinoilla tarkasteltava nopeaa kehitystä ja trendejä yhtä aikaa

Loppujen lopuksi en usko, että syyskuun vaimea kehitys olisi vielä kovin huolestuttavaa yksittäisenä kuukautena.

Kesätöiden loppumisesta tuli konkreettinen todiste syyskuussa, mutta kysymys on, mitä tapahtuu lokakuussa verrattuna kahteen edelliseen vuoteen?

Syyskuun tiedot herättävät myös ajattelemaan, että jos työpaikkoja olisikin tarjolla, niin mistä saadaan työntekijät? Entä voivatko osa-aikatyössä olevat yhä kasvattaa työpanostaan?

Työmarkkinoillemme pesiytynyt osa-aikatyön kasvu haastaa tarkastelemaan tilastoja yhä enemmän muutenkin kuin yhteen työllisyys­lukuun tai -asteeseen keskittymällä.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksessa.