Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Syksyinen viima puhalsi syyskuun työllisyys­luvuissa

26.10.2021
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Kesän kuluessa totuttiin siihen, että työllisyys kehittyy vahvasti ja luvut ylittivät kuukausi toisensa jälkeen koronaa edeltävän ajan.

Syyskuun tiedot olivat pettymys, sillä verrattuna vuoden 2019 syyskuuhun työllisyys oli hiukan alemmalla tasolla. Poikkeusvuoden 2020 luvut toki ylittyivät hieman, mutta se ei kerro paljoakaan nykykehityksestä.

Kolmannella vuosineljänneksellä kasvu oli kokonaisuudessaan vielä selvää.

Erityisesti naisten työllisyys kasvoi heinä-syyskuussa, ja kasvu jatkui syyskuussakin (taulukko 1). Tähän lienee vaikuttanut sekä vähittäiskaupan vahva veto että työllisyyden voimistuminen terveys- ja sosiaalialalla.

Sen sijaan rakennusalalla työllisyys väheni heinä-syyskuussa, mikä lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että miesten työllisyys jäi syyskuussa edellisestä vuodesta.

Taulukko 1: Työllisyyden kehitys sukupuolittain, syyskuu 2020 ja 2021, 15–74-vuotiaat
  vuosi/kuukausi   muutos muutos
  2020/9 2021/9 2020/9-2021/9  2020/9-2021/9 
  1 000 henkilöä 1 000 henkilöä 1 000 henkilöä prosenttia
Miehet  1 315 1 295 -20 -1,5
Naiset  1 196 1 233 37 3,1

Lähde: Tilastokeksus, työvoimatutkimus.

Väkisinkin tulee mieleen, että keväällä vauhtiin päässyt työllisyyden kasvu olisikin lähinnä tilapäisten kesätöiden ansiota.

Toisaalta työttömyys oli syyskuussa edelleen laskusuunnassa. Tämä saattaa merkitä sitä, että työmarkkinoilta vetäytyi aktiivisia työnhakijoita, mikä heikensi työllisyyden kehitystä.

Osa-aikaisten määrä kasvaa

Joillakin toimialoilla tehtyjen työtuntien määrä kasvoi kolmannella vuosi­neljänneksellä, vaikka työllisyyden kasvu näytti syyskuussa laimealta.

Kaupan ovi – verkossa tai kivijalassa – kävi tiuhempaan kuin viime vuonna samaan aikaan, kun työllisyys ja työtunnit kohenivat.

Samalla osa-aikaisten työllisten määrä kasvoi yhä. Naisilla osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä hipoi syyskuussa jo 25 prosenttia (kuvio 1). Naisten työllisyyden ja osa-aika­työllisyyden yhtäaikainen kasvu ei ole sattumaa.

Kuvio 1: Osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä sukupuolittain, syyskuu 2020 ja 2021, 15–74-vuotiaat
Kuvio Osa-aikatyöllisten osuudesta kaikista työllisistä sukupuolittain, syyskuu 2020 ja 2021, 15–74-vuotiaat. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työmarkkinoilla tarkasteltava nopeaa kehitystä ja trendejä yhtä aikaa

Loppujen lopuksi en usko, että syyskuun vaimea kehitys olisi vielä kovin huolestuttavaa yksittäisenä kuukautena.

Kesätöiden loppumisesta tuli konkreettinen todiste syyskuussa, mutta kysymys on, mitä tapahtuu lokakuussa verrattuna kahteen edelliseen vuoteen?

Syyskuun tiedot herättävät myös ajattelemaan, että jos työpaikkoja olisikin tarjolla, niin mistä saadaan työntekijät? Entä voivatko osa-aikatyössä olevat yhä kasvattaa työpanostaan?

Työmarkkinoillemme pesiytynyt osa-aikatyön kasvu haastaa tarkastelemaan tilastoja yhä enemmän muutenkin kuin yhteen työllisyys­lukuun tai -asteeseen keskittymällä.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

tk-icons