Kaksi asiaa törmää tietokoneen ruudulla ja synnyttää ajatuksen. Tilastokeskuksen julkaisema pikaestimaatti kertoo, että Suomen talouden tuotanto supistui 1,2 prosenttia vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Vastaava luku pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 oli -6,3 prosenttia.

Pandemiatilanteesta on vaikea saada ajallisesti vertailukelpoisia lukuja testausmäärien muutosten vuoksi, mutta viruksen levinneisyys näyttää maallikon silmissä olleen loppuvuonna vähintään kevään tasolla. Talouden toimijat ovat siten selvästi sopeuttaneet toimintaansa lisääntyneen tietouden myötä. Samankaltaista kehitystä on havaittavissa muissakin EU-maissa.  

Kriisin alkuvaiheessa tietämys uudesta viruksesta oli vähäistä, ja tällöin eri maiden hallinnot turvautuivat laajoihin ja koko maan kattaviin sulkutoimiin, millä oli suuri vaikutus talouden toiminta­­edellytyksiin. Toisen aallon rantauduttua näin järeitä toimia ei enää tarvittu, sillä rajoituksia pystyttiin kohdistamaan riskiperusteisesti ja alueellinen tilanne huomioiden.

Keväällä pelko tartunnasta ja viruksen edelleen levittämisestä valtasi kuluttajat, mikä näkyi nopeana pysähdyksenä myös rajoitustoimien ulkopuolisillakin toimialoilla. Kuluttajien luottamusta mittaavan indikaattorin huhtikuun lukema -13,9 oli mittaushistorian 1995–2020 synkin. Kesäkuusta alkaen auto- ja asuntokaupoille oli helpompi taas lähteä, kun tiesi, miten itse voi virukselta suojautua ja luotti siihen, että myös yritykset pyrkivät minimoimaan tartuntariskin olemassa olevan tiedon perusteella. Syksyllä pandemian toinen aalto ei enää heijastunut luottamukseen ja kotitalouksien investointeihin vastaavalla tavalla.  

Lisääntynyt tietoisuus on auttanut myös yrityksiä sopeuttamaan toimintaansa. Pandemian alkushokin aikaan siirtymä virtuaaliseen työskentelyyn oli pakon sanelemaa, mutta ajan kuluessa yhä useampaa tuotetta ja palvelua pystytään tarjoamaan verkon kautta. Toki uusillekin tuotteille on ollut tilausta. Isolla osalla väestöstä on harrastustoiminnan ja muun kulutuksen vähentymisen seurauksena ollut käytössä sekä aikaa että säästöjä. Uutta liiketoimintaa ja vahvaa kasvua onkin nähty monilla yrityksillä, jotka tarjoavat kodin varustelua, koronaturvallista harrastamista ja digitaalisia palveluja. 

Vuositasolla mitattuna Suomen kokonais­tuotannon lasku jäisi vuonna 2020 pikaestimaatin mukaan -2,8 prosenttiin. Se on osoitus selvästi odotuksia paremmasta talouskehityksestä.

Se toinen asia, joka pyörii koneeni näytöllä positiivisten talouslukujen kanssa, on Tutkitun tiedon teemavuosi 2021. Asioiden yhtymäkohta pistää kirjoittamaan. Tieto selittää paljon talouden viime aikojen hyvästä kehityksestä. 

Kirjoittaja työskentelee kehittämis­päällikkönä Tilastokeskuksessa.