Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Talous sopeutuu pandemiaan – tutkittu tieto mahdollistaa tämänkin

22.1.2021
Twitterissä: @kritaskinen
Kuva: Risto Wuolle

Kaksi asiaa törmää tietokoneen ruudulla ja synnyttää ajatuksen. Tilastokeskuksen julkaisema pikaestimaatti kertoo, että Suomen talouden tuotanto supistui 1,2 prosenttia vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Vastaava luku pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 oli -6,3 prosenttia.

Pandemiatilanteesta on vaikea saada ajallisesti vertailukelpoisia lukuja testausmäärien muutosten vuoksi, mutta viruksen levinneisyys näyttää maallikon silmissä olleen loppuvuonna vähintään kevään tasolla. Talouden toimijat ovat siten selvästi sopeuttaneet toimintaansa lisääntyneen tietouden myötä. Samankaltaista kehitystä on havaittavissa muissakin EU-maissa.  

Kriisin alkuvaiheessa tietämys uudesta viruksesta oli vähäistä, ja tällöin eri maiden hallinnot turvautuivat laajoihin ja koko maan kattaviin sulkutoimiin, millä oli suuri vaikutus talouden toiminta­­edellytyksiin. Toisen aallon rantauduttua näin järeitä toimia ei enää tarvittu, sillä rajoituksia pystyttiin kohdistamaan riskiperusteisesti ja alueellinen tilanne huomioiden.

Keväällä pelko tartunnasta ja viruksen edelleen levittämisestä valtasi kuluttajat, mikä näkyi nopeana pysähdyksenä myös rajoitustoimien ulkopuolisillakin toimialoilla. Kuluttajien luottamusta mittaavan indikaattorin huhtikuun lukema -13,9 oli mittaushistorian 1995–2020 synkin. Kesäkuusta alkaen auto- ja asuntokaupoille oli helpompi taas lähteä, kun tiesi, miten itse voi virukselta suojautua ja luotti siihen, että myös yritykset pyrkivät minimoimaan tartuntariskin olemassa olevan tiedon perusteella. Syksyllä pandemian toinen aalto ei enää heijastunut luottamukseen ja kotitalouksien investointeihin vastaavalla tavalla.  

Lisääntynyt tietoisuus on auttanut myös yrityksiä sopeuttamaan toimintaansa. Pandemian alkushokin aikaan siirtymä virtuaaliseen työskentelyyn oli pakon sanelemaa, mutta ajan kuluessa yhä useampaa tuotetta ja palvelua pystytään tarjoamaan verkon kautta. Toki uusillekin tuotteille on ollut tilausta. Isolla osalla väestöstä on harrastustoiminnan ja muun kulutuksen vähentymisen seurauksena ollut käytössä sekä aikaa että säästöjä. Uutta liiketoimintaa ja vahvaa kasvua onkin nähty monilla yrityksillä, jotka tarjoavat kodin varustelua, koronaturvallista harrastamista ja digitaalisia palveluja. 

Vuositasolla mitattuna Suomen kokonais­tuotannon lasku jäisi vuonna 2020 pikaestimaatin mukaan -2,8 prosenttiin. Se on osoitus selvästi odotuksia paremmasta talouskehityksestä.

Se toinen asia, joka pyörii koneeni näytöllä positiivisten talouslukujen kanssa, on Tutkitun tiedon teemavuosi 2021. Asioiden yhtymäkohta pistää kirjoittamaan. Tieto selittää paljon talouden viime aikojen hyvästä kehityksestä. 

 

Kirjoittaja työskentelee kehittämis­päällikkönä Tilastokeskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
31.10.2023
Jukka Hoffren

Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

tk-icons