Hyvä tiedon johtaminen mahdollistaa tiedolla johtamisen, joka puolestaan tarvitsee perustakseen laadukasta tietoa. Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen (TiHA) -hankkeen tehtävänä on syventää Suomen tietopolitiikan johtamista.  Osana TiHa-hanketta Tiedon laatukehikko -hanke pyrkii yhteistyössä luomaan mallin julkisten tietovarantojen tiedon laadun arvioinnille ja kuvaukselle. 

Jatkossa tiedon laatua on tarkoitus kuvata yhtenäisellä tavalla ja edistää näin myös avattavien tietoaineistojen käyttöä. Toistaiseksi tällainen yhteinen malli on puuttunut.

Perustietovarannoistamme huolehditaan hyvin, mutta monet tekijät vaikuttavat niiden tiedon laatuun. Kun tietoa esimerkiksi halutaan käyttää muuhun kuin sen ensisijaiseen käyttötarkoitukseen, ei tiedon laatu aina riitä. Tämä tuli selkeästi esille, kun selvitimme valittujen tietovarantojen laadunvarmistuksen nykykäytänteitä. Suoraan sovellettavia malleja ei kansalliseen tarkoitukseen löytynyt, mutta oivallisia yksittäisiä hyviä käytänteitä kylläkin.

Nyt huomiota halutaan kiinnittää myös itse tietoon, kun tähän mennessä tiedon hyödyntämisen edistämisessä on keskitytty pitkälti teknologiaan ja sen tuomiin ratkaisuihin.  Tiedon hyödyntämistä kehitettäessä katse suuntautuu perustietovarantojen siilojen yli ja ratkaisuilla tavoitellaan alakohtaisen kehittämisen poikkileikkaavaa kestävää kattoa. 

Hyödynnettävä tieto on kuin savua, jonka koostumus kuvataan samalla tavalla, jotta käyttäjä tietää, mitä yhdisteitä mistäkin piipusta saa. Tätä kautta voimme löytää myös uusia tapoja hyödyntää tietoa ja luoda sen pohjalta lisäarvoa.

Hankkeen ensivaiheessa luomme tietoaineistojen laatukriteerit. Ne auttavat arvioimaan tietoaineistojen laatua ja ovat siten ensiaskel myös tietoaineistojen ja -varantojen kokonaisvaltaisessa laadunparannuksessa.

Tietoaineistojen laatukriteerien avulla voimme tunnistaa ja kommunikoida täsmällisesti, mitä laadun osatekijää on tarpeen parantaa ja mihin rajaan asti. Voimme myös arvioida toimenpiteiden onnistumista. Lisäksi tietoaineistojen laatukriteerit auttavat käyttäjää arvioimaan, onko tietoaineisto tarpeeksi laadukasta aiottuun käyttötarkoitukseen. 

Tietoaineiston laatu heijastuu tiedon pohjalta muodostuvaan ymmärrykseen vaikuttaen siten ratkaisevasti myös päätöksentekoon. Puutteellinen tai heikkolaatuinen tieto on riskitekijä, joka voi pahimmillaan aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi väärinä päätöksinä.

Julkisten tietovarantojen laadun ja luotettavuuden varmistaminen ja todentaminen ovatkin sitä tärkeämpiä, mitä enemmän ympärillämme on tarjolla laadultaan huonoa, harhauttavaa tai jopa valheellista tietoa.

Tietoaineistojen laatukriteerit on luonnosteltu kymmenen organisaation kesken. Laatukriteerien alustavat versiot julkaistaan tammikuun lopussa avoimeen kommentointiin ja pilotointiin. Pilotointi konkreettisten tietoaineistojen kautta varmistaa sen, että kriteerit kehittyvät tarkoituksenmukaisiksi ja että ne voidaan ottaa helposti käyttöön.

Tavoitteena on tilannekohtaisesti joustava tiedon johtamisen, ohjauksen ja hyödyntämisen työkalu. Tehdään se yhdessä!

Outi Ahti-Miettinen toimii laatupäällikkönä Tilastokeskuksessa ja Essi Kaukonen työskentelee Tiedon laatukehikko -hankkeen projektipäällikkönä Tilastokeskuksessa. 

Lisätietoa: 

Marjo Bruunin blogi (25.9.2020): Tiedon laatua kehitetään yhdessä - tavoitteena tietovarantojen tehokas käyttö 

Tietopolitiikalle kestävä suunta – Murrosten ajassa eteenpäin, Anne Kauhanen-Simanainen 13.7.2020

 Perustietovarantojen laadunvarmistuksen nykykäytänteet -selvitys