Uusi normaali kutsuu – vanhaan ei ole paluuta, jos työntekijöiltä kysytään

Tänä syksynä on lukemattomilla työpaikoilla mietitty kuumeisesti, miten järjestää ”paluu uuteen normaaliin” puolentoista vuoden tiiviin etätyörupeaman jälkeen.

Syytä onkin, sillä vanhaan malliin ei ole paluuta – ainakaan jos työntekijöiltä itseltään kysytään. Keväällä 2021 etätyötä tehneistä palkansaajista 90 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä jatkossakin vähintään neljäsosan työajastaan, naiset ja miehet lähes yhtä usein. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen maalis-toukokuussa 2021 verkkokyselynä toteuttaman Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tuloksista.

Etätyö on ollut Suomessa koronapandemian aikana poikkeuksellisen laajaa eurooppalaisessakin mittapuussa. Sen ovat osaltaan mahdollistaneet toimivat tietoliikenneyhteydet, tietotyöhön painottuva elinkeinorakenne; mutta kenties myös se, että suomalaiseen kansanluonteeseen yksin kököttäminen on sopinut hyvin.

Koronapandemian aiheuttaman suuren ihmiskokeen aikana parhaimmillaan noin puolet suomalaisista palkansaajista teki etätyötä. Keväällä 2021 edelleen 42 prosenttia oli etätyössä, minkä lisäksi 8 prosenttia – muun muassa opettajat – kertoi tehneensä etätyötä jossain vaiheessa koronapandemiaa.

Mullistuksen suuruudesta kertoo se, että puolet etätyötä keväällä 2021 tehneistä palkansaajista oli aloittanut etätyön vasta koronapandemian aikana (kuvio 1). Kaikista palkansaajista noin joka viides lukeutui näihin etätyönoviiseihin.

Yli 40 prosenttia keväällä 2021 etätyötä tehneistä (vajaa viidennes kaikista palkansaajista) oli tehnyt etätyötä jo ennen pandemiaa, mutta lisännyt etätyön määrää pandemian aikana. Alle 10 prosentilla etätyötä tekevistä (noin 3 % kaikista palkansaajista) etätyön osuus työajasta oli pysynyt entisellään – heistä suurin osa teki ja oli siis tehnyt ennen pandemiaakin etätyötä lähes koko työaikansa.

Koronapandemian aikana etätyötä ovatkin tehneet käytännössä melkein kaikki, joille se työtehtävien sisällön vuoksi on ollut suinkin mahdollista. Niistä palkansaajista, jotka eivät olleet tehneet etätyötä lainkaan pandemian aikana, lähes kaikki sanoivat, että etätyö ei ole heille työtehtävien vuoksi mahdollista tai että se olisi hyvin hankala järjestää.

Pandemianaikainen etätyö on ollut myös varsin totaalista. Keväällä 2021 noin 60 prosenttia etätyötä tekevistä palkansaajista oli pelkkien etäyhteyksien päässä koko tai lähes koko työaikansa. Yhteensä 80 prosentilla etätyössä kului vähintään puolet työajasta.

Mutta entäpä pahimman hellitettäessä? Millaisia ajatuksia kevään 2021 etätyöntekijöillä oli pandemian jälkeisestä etätyön määrästä?

Pandemian aikana etätyöskentelyä ensimmäistä kertaa kokeilleista lähes 80 prosenttia haluaisi jatkaa etätyötä tekemistä pandemian jälkeenkin. Jo aiemmin etätyötä tehneistä, mutta sitä lisänneistä 66 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä enemmän kuin ennen pandemiaa. Naisilla toive etätyön lisäämisestä on vielä yleisempi kuin miehillä. (Kuvio 2)

Ainoastaan ne, jotka olivat jatkaneet etätyön tekoa pandemian aikana entiseen malliin, toivoivat pääosin (73 %) voivansa tehdä etätyötä pandemian jälkeen yhtä paljon kuin sitä ennenkin – mikä tässä joukossa siis tarkoitti useimmiten lähes 100-prosenttista etätyötä.

Tulokset ovat varsin yksiselitteisiä: etätyö on lyönyt itsensä läpi. Monella työpaikalla onkin koronan myötä jo määritelty uusia lähi- ja etätyötä yhdistäviä toimintatapoja ja niitä tukevia työvälineitä. Etätyösuosituksen nyt päättyessä paluu ”uuteen normaaliin” haastaa kuitenkin laajasti organisaatiot varmistamaan, että hybridityön toimintatavat, johtaminen ja IT-ympäristö tukevat jokaisen työntekijän työtä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.

Koronakriisin vaikutukset työelämään -tiedonkeruu on toteutettu osana Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon -hanketta, jota rahoittaa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Lisää verkkokyselyn tuloksia julkaistaan Tilastokeskuksen sivuilla marras-joulukuussa 2021.