Tilastokeskus valmistelee parhaillaan historiansa ensimmäistä toiminnan vastuullisuudesta kertovaa raporttia, joka pohjautuu YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelmaan. Vuotta 2021 koskevan raportin on määrä valmistua keväällä 2022.

Vastuullisuus on laaja käsite. Tilastokeskuksen kohdalla se tarkoittaa erityisesti niitä kestävän kehityksen tavoitteita, joihin voimme itse omilla toimillamme vaikuttaa. Tilastokeskuksen vastuullisuusraportoinnin kohteiksi on linjattu kolme YK:n kestävän kehityksen tavoitetta: hyvä koulutus (YK:n tavoite numero 4), rauha ja oikeudenmukaisuus (tavoite 16) ja yhteistyö ja kumppanuus (tavoite 17).

Tavoitteen 16 osalta keskiössä on Tilastokeskuksen ydintoiminta, sillä tilastot ovat toimivan demokratian perusedellytys. Tuotamme tilastoja yhteiskunnan käyttöön ja laadukkaan päätöksenteon tueksi. Lisäksi vastaamme Suomen osalta Agenda 2030:n seurannasta ylläpitämällä YK:n kestävän kehityksen indikaattoritietokantaa.

Tavoitteen 17 osalta Tilastokeskuksen keskeinen kehittämiskohde on panostaminen tilastoalan kansainväliseen yhteistyöhön. Sen avulla autetaan kehittyviä maita luomaan edellytyksiä demokratian toiminnalle, rauhanomaiselle yhteiskunnalle ja tietoon perustuvalle päätöksenteolle. Tilastokeskus esimerkiksi tukee eri tavoin tilastokapasiteetin rakentamista kehittyvissä maissa.

Koulutukseen liittyvä YK:n kestävän kehityksen tavoite 4 puolestaan kytkeytyy Tilastokeskuksen tehtävään tukea ja kehittää tilastojen lukutaitoa yhteistyössä koulujen, lukioiden, yliopistojen ja korkeakouluharjoittelijoiden kanssa.

Tilastokeskus on valmistellut vastuullisuustavoitteita ja -raportointia kevään 2021 aikana. Syksyllä tarkennetaan seurantamittareita, tunnistetaan raportoitavat seurantatiedot ja valitaan sopiva raportointimuoto. Vastuullisuusraportin on määrä valmistua keväällä 2022.

Vastuullisuustavoitteista raportiksi

Suomi sitoutui vuonna 2015 YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-toimintaohjelman toteuttamiseen niin kotimaassa kuin globaalissa yhteistyössä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat kehyksen myös valtionhallinnon organisaatioiden vastuullisuusraportoinnille.

Virastoissa vastuullisuusraportointi on aloitettu tunnistamalla ne YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden saavuttamista virastot katsovat omalla toiminnallaan merkittävimmin edistävänsä. Vastuullisuusraportissa kerrotaan näihin tavoitteisiin liittyvästä edistymisestä.

Pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä vastuullisuusraportoinnista säännöllisesti julkaistava osa ministeriöiden sekä valtion virastojen ja laitosten toiminnan vuosiraportointia.

Vastuullisuus näkyväksi

Vastuullisuusraportissa kuvataan yksittäisen viraston tai laitoksen toiminnan aikaansaannoksia kestävän kehityksen edistämisessä. Kuvauskohteena ovat niin kutsutut toiminnan kädenjälki ja toiminnan kädenjälki.

Millaisena viraston tai laitoksen kädenjälki näyttäytyy, kun toiminnan vaikuttavuutta tarkastellaan YK:n kestävän kehityksen päätavoitteiden kannalta? Kädenjäljellä tarkoitetaan kaikkia positiivisia vaikutuksia, joita virasto tai laitos saa toiminnallaan aikaiseksi.

Jalanjäljellä taas tarkoitetaan organisaation toiminnasta ympäristölle ja sidosryhmille syntyviä negatiivisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä, työtiloihin liittyviä kustannuksia sekä työntekijöiden tasavertaiseen kohteluun tai työhyvinvointiin liittyviä haasteita. Tavoitteena on pieni jalanjälki ja suuri kädenjälki.

Vastuullisuusraportointi ohjaa valtion organisaatioiden toimintaa entistä vastuullisempaan suuntaan, ja tekee näkyväksi vastuullisuuteen liittyvän työn. Yrityksissä vastuullisuusraportointi on jo aiemmin vakiintunut osaksi toiminnasta raportointia. Tällä hetkellä vastuullisuusraportin laatii ja julkaisee jo 60 suomalaista suuryritystä.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa ja vastaa Suomen SDG -indikaattoreiden kokoamisesta.