Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

YK-kokous arvioi koronasta toipuvan maailman mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä

7.7.2021
Kuva: Risto Wuolle

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumista arvioidaan YK:n High-level Political Forum (HLPF) -seurantakokouksessa 6.-15.7.2021. Kokouksen teemana on toipuminen koronaviruspandemiasta siten että samalla edistetään kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä ulottuvuuksia.

Tänä vuonna HLPF-kokouksessa keskustellaan köyhyyden poistamisesta, terveydestä ja hyvinvoinnista, työstä ja talouskasvusta, eriarvoisuuden vähentämisestä, vastuullisesta kuluttamisesta, ilmastonmuutoksen torjunnasta, rauhasta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä hallinnosta sekä yhteistyöstä ja kumppanuuksista.

Pandemian takia New Yorkissa pidettävä kokous toteutetaan poikkeuksellisesti pääosin etäyhteyksien kautta. Poikkeuksena aloitus- ja päätösistunto, jotka järjestetään YK-diplomaattitasolla New Yorkissa.

Suomi painottaa kokouksessa Agenda 2030:n toimeenpanon kiireellisyyttä kaikissa maissa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Etenkin heikoimmin pärjääviä maita ja väestöryhmiä on autettava, samalla kuitenkin näiden maiden omaa vastuuta korostaen.

Suomi lähtee siitä, ettei HLPF:n ministerijulistukseen kirjata heikennyksiä verrattuna vuonna 2015 hyväksyttyyn Agenda 2030 -päätöslauselmaan tai maailman päämiesten huippukokouksen poliittisen julistukseen vuonna 2019.

Suomi korostaa myös sidosryhmäosallistumisen turvaamista HLPF:ssä, kaupunkien raportoinnin (Voluntary Local Report, VLR) sekä yritysten ja innovaatioiden roolin korostamista.

Suomen tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä HLPF:n globaali johtajuus vahvistuu Agendan toimeenpanossa, seurannassa ja ohjauksessa sekä ohjeistuksessa. HLPF:n roolina tulee olla jatkossa kestävän kehityksen toimeenpanon vahvistaminen.

Lisäksi vuonna 2020 umpeutuneet ja 2025 umpeutuvat Agenda 2030 -alatavoitteet tulee uudistaa ja turvata laaja sidosryhmäosallistuminen HLPF:ään. Erityisesti tulee vahvistaa kansalaisjärjestöjen, tiedeyhteisön, nuorison, kaupunkien ja yritysten roolia.

Pohjoismaat kehityksen kärjessä

Kokouksessa 43 maata esittelee vapaaehtoisen maaraportin Agenda 2030 -toimeenpanostaan eli ns. Voluntary National Reportinsa (VNR), joka arvioi kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa ja saavuttamista sekä tilastotiedot SDG-indikaattoreiden kehityksestä.

Mukana on kuusi EU-maata: Espanja, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Tanska ja Tšekki. Lisäksi raportointivuorossa on Pohjoismaista Norja.

Tulosten mukaan Pohjoismaat ovat onnistuneet kansainvälisesti vertailtuna hyvin kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Suomi sijoittuu yleensä yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa vertailujen kärkeen.

VNR-raportit perustuvat SDG-tilastoliitteeseen, jonka tehtävänä on todentaa tapahtunut kehitys, ja sen kokoamisesta vastaavat kansalliset tilastovirastot. Suomi esitteli oman VNR-raporttinsa viime vuonna. (Alla linkit Pohjoismaiden raportteihin.) 

Tilastokeskus vastaa Agenda 2030 -seurannasta

SDG-tavoitteista (Sustainable Development Goals) sovittiin YK:n yleiskokouksessa syksyllä 2015. Kaikki maailman maat ovat sitoutuneet tämän globaalin kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030:n toteuttamiseen.

Agenda 2030 käsittää kaikkiaan 17 globaalia päämäärää, ja alatavoitteita on 169. Edistymistä kohti tavoitteita seurataan 247 indikaattorin mittaristolla, joka jäsenmaiden tulee tuottaa kansallisesti.

Suomessa kestävän kehityksen toimeenpanosta vastaa valtionhallinto Valtioneuvoston kanslian johdolla. Seurannasta eli SDG-indikaattoreiden tuotannosta taas vastaa itsenäisesti Tilastokeskus.

Tilastokeskus toimii Agenda 2030 seurannan kansallisena vastuuvirastona, ylläpitää kansallista YK-indikaattoritietokantaa ja kehittää sen tietosisältöä aina vuoteen 2030 saakka.

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksessa ja vastaa Suomen kestävän kehityksen SDG-indikaattoreiden kokoamisesta.

High Level-Political Forum 2021

Ruotsin VNR 2021 raportti

Norjan VNR 2021 raportti

Tanskan VNR 2021 raportti

Suomen VNR 2020 tilastoraportti

Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -tietokanta

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.9.2021
Pertti Taskinen

Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheen­isien parissa. Koti­talouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suora­viivaisia johto­päätöksiä, kuinka hyvin kotona­työssä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan.

Blogi
1.9.2021
Anna Kananen

Ajallisesti mitattuna koronan vaikutus opiskelu- ja työelämään on täysin eri. Puolentoista vuoden jakso verrattuna työvuosiin ja opiskeluaikaan asettuu hyvin erilaiseen mittakaavaan.

Artikkeli
13.8.2021
Olli-Pekka Aaltonen

Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa. Rahoitusvarat ja velat ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Korona on kuitenkin tuonut rahoitusvaroihin ja velkoihin myös suuria vaihteluita.

tk-icons