EU:n tilastoviraston Eurostatin koordinoima hintavertailu julkaistiin tänään, 21. kesäkuuta. Vertailun mukaan ruuan ja alkoholittomien juomien kuluttajahinnat olivat Suomessa viime vuonna 13 prosenttia Euroopan unionin keskiarvon yläpuolella. Vertailussa käytettiin vuoden 2021 keskihintoja, ja Tilastokeskus kokosi Suomea koskevan hinta-aineiston.  

Tänä vuonna inflaatio Euroopassa on ollut ennätyksellistä (taulukko). Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukaan euroalueen inflaatio oli vuoden takaiseen verrattuna toukokuussa 8,1 prosenttia. Suomen vastaava luku oli 7,1 prosenttia. 

TAULUKKO: RUOAN JA ALKOHOLITTOMIEN JUOMIEN PROSENTUAALISET HINNANMUUTOKSET TOUKOKUULTA 2021 TOUKOKUULLE 2022

Lähde: Eurostat

Maiden viimeaikaisilla inflaatioeroilla on luonnollisesti vaikutuksensa maiden välisiin suhteellisiin hintatasoihin. Tänään julkaistuihin hintatasoindekseihin vuodelta 2021 on tullut varmasti muutoksia tänä keväänä. Eurostat ei kuitenkaan ole – kuten ei Tilastokeskuskaan – päivittänyt hintatasoindeksejä tämän kevään hinnanmuutosten jälkeiseen tilanteeseen.  

Lähes neljänkymmenen maan vertailussa tarvitaan valtava määrä kerättyä tietoa eri hyödykeryhmien hinnanmuutoksista ja painotiedoista sekä valuuttakurssimuutoksista. Vuoden 2021 hintatasoindeksien päivitys vuodelle 2022 tehdäänkin vasta loppuvuonna. Voi kuitenkin olettaa, että korkean inflaation maissa suhteellinen hintataso on noussut muihin maihin nähden.   

Syitä ruoan kallistumiselle löytyy monia. Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen asetetut talouspakotteet ovat nostaneet ruoan hintaa merkittävästi niin globaalilla tasolla kuin meillä Suomessa. Monien tuotantopanosten kuten energian hinnat ovat nousseet ja eritoten lannoitteiden hinnat maataloudessa.  Itse asiassa edellä mainittujen hinnat lähtivät nousuun jo syksyllä 2021.  

Suomessa ruuantuotannon arvosta karkeasti arvioiden reilut kolmasosa on tuontiperäistä ja vajaat kaksi kolmasosaa kotimaista. Omavaraisuusasteemme on onneksi korkea maatalouden perustuotteissa, kuten viljassa, maidossa ja lihassa. Riippuvuus ulkomaista on kuitenkin suurta energiassa, lannoiteraaka-aineissa, rehuissa ja kylvösiemenissä. 

Omavaraisuus selittänee osaltaan, miksi Suomessa ruoka on tähän mennessä kallistunut vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa.  

Nousupaine kuluttajahinnoissa nähtävästi jatkuu edelleen, koska tuottajahintojenkin nousu on ollut nopeaa. Huolet ruoan kallistumisesta ovat globaaleja. Kuumat kesät koettelevat nykyään viljasatoja. Jos vielä Ukrainankin tilanne pitkittyy, maan viljasadon, eritoten vehnän ja maissin, arvioidaan pienenevän vähintään kolmanneksella.  

Euroopassa ruoka kallistui keväällä eri tahtiin. Ennusteisiin nojaten ruoan kallistumisen voi olettaa jatkuvan niin, että lopulta eri maiden hinnannousut ovat samaa luokkaa. Siitä syystä maiden välisiin suhteellisiin hintatasoindekseihin tuskin on odotettavissa merkittäviä eroja. Kalliit maat pysyvät kalliina ja huokeammat maat suhteellisesti huokeampina.  

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalvelut -palvelualueella.