Joulukerroin-kartta punertuu kohti pohjoista ja itää, johon sini­värisistä etelän kaupungeista edelleen lähdetään joulun viettoon. Helsinkiäkin enemmän väki vähenee Tampereella.

On aika päivittää joulukerroin, joka kuvaa väestön muutosta joulupäivänä suhteessa tavallisena päivänä kussakin kunnassa olevaan väestöön. Laskenta perustuu mobiilipaikannus­datalle.

Tavanomaista tilannetta edustavat väestöluvut ovat keskiviikolta 1.4.2020. Joulukerroin-kartalla verrataan siis viime vuoden joulupäivää edellisen vuoden aprilli­päivään. Tämä sopii myös Lapin matkailun vertailuun, sillä tyypillinen alkukevään matkailu­sesonki päättyi vuonna 2020 pandemian vuoksi ennen­aikaisesti Uudenmaan sulkeutuessa.

Vaikka Lappi on edelleen joulumaa, on osassa sen kuntia selkeitä pudotuksia joulukertoimessa. Pelkosenniemen ja Kolarin hyvin korkeat viimevuotiset kertoimet 2,38 ja 2,22 ovat pudonneet 12 prosentilla lukemiin 2,09 ja 1,95. Muoniossa lasku on 10 prosenttia, Sallassa 9 ja Kittilässä 8 prosenttia.

Suurimmat korotukset kertoimeen ovat eteläisemmissä pikkukunnissa: Kaskinen (14 %), Pukkila (12 %), Ikaalinen (12 %), Lestijärvi (10 %) ja Pomarkku (9 %). Näiden jälkeen tulee Lapista Keminmaa 8 prosentin nousulla.

Yleisemmin kerroin on pysytellyt viimevuotisissa lukemissa pienin muutoksin.

Vantaan uusi joulukerroin on kuusi prosenttia korkeampi ollen nyt 1,02. Helsinki-Vantaan lentokenttä onkin huomattavasti vilkastunut sitten vuoden 2020.

Toisaalta Espoossakin on kerroin noussut neljä prosenttia ollen edelleen alle yhden, 0,96. Väki siis vähenee joulupäiväksi, mutta ei niin rajusti kuin Helsingissä, jonka kerroin on muuttumaton 0,86.

Helsinkiäkin enemmän väki vähenee Tampereella, jonka joulukerroin on 0,78. Muut vähintään 10 prosenttia tavanomaista päivä­väestöään menettävät kunnat ovat Kajaani, Turku, Jyväskylä, Pirkkala, Vaasa, Kuopio, Oulu, Lahti ja Joensuu.

Kolmas koronajoulu – ryntäystä vai rauhoittumista?

Kuvaan 2 on laskettu kahden viime vuoden ja kuluvan vuoden päiväväestön indeksoidut aikasarjat hiihtokeskus­kunnille Inari, Kittilä, Kolari, Kuusamo ja Muonio. Tammikuun 1. päivä 2020 saa indeksiarvon 100.

Esimerkiksi 1.1.2021 saa indeksi­arvon 116 ja 1.1.2022 selvästi alemman arvon 105. Tämän vuoden ensimmäisenä päivänä näissä talvilomailu­kunnissa oli siis viisi prosenttia enemmän väkeä kuin uudenvuoden päivänä ennen pandemiaa. Viime vuonna ero oli 16 prosenttia.

Ensimmäisen koronavuoden aikasarja näyttää selvästi Lapin lomakauden ennen­aikaisen päättymisen korona­rajoitusten astuessa voimaan. Sen jälkeen tapahtui selvä virkistyminen ja sarjat aika lailla seurailevat toisiaan.

On huomionarvoista, että Lapin joulu­ryntäys oli viime vuonna hieman rauhallisempi kuin ensimmäisenä korona­jouluna 2020. Molempina jouluina kovasti varoiteltiin korona­riskistä ja Lapin sairaaloiden kantokyvystä. Ens ivuoden joulukerroin kertoo, miten kävi tänä jouluna.

Joulu pistää vipinää muuallekin, sillä kunnittaisen joulukertoimen mediaaniin osuu Joroinen 1,14:llä.

Toisaalta lähes kaikkien suurempien kaupunkien joulukerroin on alle 0,90.

Jouluksi mennään siis edelleen mummolaan tai minne ikinä joulumieli viekään.

Pasi Piela työskentelee kehittämis­päällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemi­suhteissa. Hän siirtyy joulupäivänä Pirkanmaalle mökkeilemään. Ossi Nurmi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä ja viettää joulunsa ulkomailla.