Tutkinnon suorittaneiden osuus on moninkertaistunut Suomen väestössä viimeisen 50 vuoden aikana. Vuoden 2020 loppuun mennessä lähes kolme neljäsosaa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon peruskoulun jälkeen. Vuonna 1970 näin oli tehnyt vain neljäsosa väestöstä.

Myös korkea-asteen suorittaneiden osuus on noussut kymmenessä vuodessa. Heitä oli Suomessa vuonna 2020 32,6 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun vuonna 2010 osuus oli 27,8 prosenttia.

Väestön koulutustasoa voidaan mitata koulutustasomittaimen avulla. Se ilmaisee koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkilöä kohti. Esimerkiksi koulutustaso­luku 246 tarkoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen.

Koulutustaso on noussut Suomessa 1970-luvulta alkaen roimasti. Vuonna 2020 keskimääräinen perusasteen jälkeiseen koulutukseen käytetty aika oli 4,6 vuotta, 1970 vain 1,5 vuotta.

Vuoden 2013 jälkeen nuorten koulutustaso ei ole kuitenkaan enää noussut koulutuksen pituudella mitaten, vaan jopa laskenut hieman.

Vuonna 2020 korkeimmin koulutettu oli 40–44-vuotiaiden ikäryhmä; se oli suorittanut keskimäärin 4,9 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta (kuvio 1).

Näyttäisi että 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi, ja eläkkeelle jäävien koulutustaso on lähellä nuorten ikäluokkien tasoa.

Muutos näkyy selvästi myös sukupuolittain. 1970-luvulta 1980-luvun lopulle asti miehet suorittivat naisia enemmän perusasteen jälkeistä koulutusta. Vuodesta 1988 lähtien naisten keskimääräinen koulutus­pituus on noussut reilulla parilla vuodella, miehillä vain reilun vuoden.

Korkeakoulutettuja eniten isoissa kaupungeissa ja niiden liepeillä

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita asuu eniten sekä suuremmissa kaupungeissa että niiden naapuri- ja ympärys­kunnissa.

Vuonna 2020 korkeimmin koulutettu väestö asui Kauniaisissa, Espoossa ja Helsingissä (kuvio 2). Pienin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Kivijärvellä ja Rautavaarassa, joissa molemmissa osuus jäi alle 13 prosentin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä.

Maakunnista eniten korkea-asteen suorittaneita asui Uudellamaalla (noin 40 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä) ja Pirkanmaalla (34 %), vähiten Kainuussa (25,6 %).

Pääkaupunkiseudun postinumero­alueilla eniten korkeasti koulutettuja asuu Espoossa Otsolahden, Länsikorkee-Suvikummun, Pohjois-Tapiolan ja Westendin postinumero­alueilla (kartta 1). Näissä korkeasti koulutettuja oli yli 58 prosenttia 18 vuotta täyttäneestä väestöstä.

Kartta 1. Eniten korkeakoulututkinnon suorittaneita pääkaupunki­seudulla postinumero­alueittain, 2020

Miksi koulutustaso ei nouse meillä kuten muualla?

Suomen väestö on kansainvälisesti mitaten hyvin koulutettua. Ikäryhmittäin näkyy kuitenkin eroja. OECD-maissa jokainen ikäryhmä on yleensä vanhempaa koulutetumpi, ja tässä Suomi poikkeaa joukosta.

Suomessa 25–34-vuotiaat jäävät hieman vanhempien ikäluokkien koulutus­tasosta, ja heidän koulutustasonsa on enää vain OECD-maiden keskitasoa. Tämä johtuu nuorten koulutustason pysähtymisestä Suomessa.

Korkeakoulutukseen hakeutumisessa ei näy juurikaan eroja kymmenen vuoden taakse. Sekä vuosina 2020 että 2010 uusista ylioppilaista reilu neljä viidesosaa haki joko ammattikorkea­kouluun tai yliopistoon (Koulutuksen statfin-taulukot).

Viime vuosina sekä korkeakoulutuksen tarjonnan väheneminen että koulutus­politiikan painottuminen enemmän ammatilliseen koulutukseen on voinut vaikuttaa nuorten opiskelu­valintoihin (kts. Kalenius&Karhunen ja Mäki-Fränti).

Suomessa korkeakouluihin ei ole kovin helppo päästä sisään, joten kaikki hakijat eivät pääse kerralla haluamaansa opinahjoon. Eri opintoalojen välillä on toki eroja sisäänpääsyn helppoudessa tai hankaluudessa (kts. Yle ja Opetushallitus).

Suomessa pääsee sisään korkeakouluihin kansainvälisestikin verraten melko pieni osa hakijoista. Nuorille tulee helposti välivuosia toisen asteen ja korkeakoulu­opintojen välillä.

Eri maissa korkeakoulujen sisäänotto­järjestelmät poikkeavat kuitenkin toisistaan. Joissain maissa, kuten Ranskassa, korkeakouluun pääsee paljon suurempi osuus kuin Suomessa, mutta opiskelijoita karsiintuu opintojen edetessä.

Miten koulutustason saisi nousuun?

Jos Suomen halutaan olevan kansainvälisesti houkutteleva paikka esimerkiksi investoida, tulisi koulutustasoa saada nostettua. Koulutustavoitteita ja käytettävissä olevia keinoja tulisi siis miettiä tarkkaan.

Marinin hallitusohjelmassa tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Tähän pyritään lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi sekä kohdentamalla opiskelupaikkoja erityisesti ensimmäistä korkeakoulu­tutkintoa suorittaville. Myös alanvaihtajille ja lisäpätevyyttä etsiville on tarkoitus etsiä väyliä tutkinto­koulutukseen.

Korona-ajan hellittäessä yhteisölliset läsnäluennot voivat taas houkutella, toisaalta taas etäopinnot mahdollistaisivat opiskelun helpommin toiselta paikkakunnalta käsin. Koulutuspoliittisen selonteon mukaan tavoitteena on joka tapauksessa korjata koronasta johtuvat oppimisvajeet, eikä korona-ajan opiskelijoista saa tulla oppimisen menetetty sukupolvi.

Kouluttautuminen kannattaa aina, oli se sitten suoraan ammattiin johtavaa tai yleissivistävää. Koulutus parantaa yksilön asemaa työmarkkinoilla, ja korkeampi koulutus näkyy usein myös korkeimmissa ansiotuloissa. Kouluttautumalla pääsee myös varmemmin työskentelemään alalle joka kiinnostaa, ja opiskellessa voi luoda sosiaalisia suhteita ja verkostoja.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Viestintä ja verkostot -ryhmässä.

Lähteitä:

Suomi kansainvälisessä vertailussa https://labore.fi/t&y/suomen-koulutustaso-kansainvalisessa-vertailussa/

Koulutustaso on laskemassa https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/koulutustason-nousu-on-pysahtymassa/

Tilastokeskus - Väestön koulutusrakenne 2020 (stat.fi)

Koulutustaso Koulutustaso | Käsitteet | Tilastokeskus (stat.fi)

Miksi nuorten koulutustaso laskee? https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137212/YP1805-6_Kalenius%26Karhunen.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Koulutus kannattaa taloudellisesti https://www.eurojatalous.fi/fi/2019/artikkelit/vaikka-koulutus-kannattaa-suomalaisten-koulutustason-kasvu-pysahtymassa/

Marinin hallitusohjelma 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi (valtioneuvosto.fi)

Koulutuspoliittinen selonteko https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/koulutuspoliittinen-selonteko-tasa-arvoinen-ja-laadukas-koulutus-valttamatonta-kasvavien-osaamisvaatimusten-ja-pienenevien-ikaluokkien-suomessa

Koulutustilastojen tietokantataulukot

Koulutustilastojen toiset tietokantataulukot

What are the admission systems for tertiary education? | Education at a Glance 2019 : OECD Indicators | OECD iLibrary (oecd-ilibrary.org)

https://yle.fi/uutiset/3-11866587

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/kevaan-ensimmaisessa-yhteishaussa-korkeakouluihin-yli-23-000-hakijaa