Parhaillaan maailman maat neuvottelevat ja valmistelevat päätöksiä Genevessä biodiversiteetti­sopimuksen seuraavaan osapuoli­kokoukseen, joka järjestetään toukokuussa 2022 Kunmingissa, Kiinassa. Tavoitteena on lyödä lukkoon konkreettiset ja numeeriset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi. Esillä on tavoite suojella 30 prosenttia maapallon maa- ja vesialueista. Tämän tavoitteen muun muassa Euroopan Unioni on jo hyväksynyt.

Vuonna 1992 solmitun biodiversiteetti­sopimuksen tavoitteena oli, että 17 prosenttia maapinta-alasta ja 10 prosenttia merialueista suojeltaisiin vuoteen 2020 mennessä. Vaikka tavoitteeseen ei useimmissa maissa ole päästy, tavoitetta ollaan nostamassa.

Kolmenkymmenen prosentin suojelu­tavoite on 50 johtavan luonto­asiantuntijan mukaan hyvä ja auttaa lajien elin­ympäristöjen katoamiseen ja pirstaloitumiseen. Pelkästään suojeltujen alueiden laajentaminen on kuitenkin kaukana siitä, mitä tarvitaan biologisen moni­muotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ja käynnissä olevan ihmisen aiheuttaman eliölajien sukupuutto­aallon pysäyttäminen edellyttää huomion kiinnittämistä myös esimerkiksi liialliseen metsästykseen ja kalastukseen, saasteisiin, ilmaston­muutokseen sekä haitallisiin vieraslajeihin.

Tutkijoiden aiempien laskelmien mukaan esitetyn 30 prosentin suojelu­tavoitteen lisäksi maa-alueita tulee suojella vielä 20 prosenttia ilmaston vakauttamiseksi ja ilmaston­muutoksen torjumiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kaikkiaan luonnontilaan tulee jättää 50 prosenttia maapallon maapinta-alasta.

Luontokato koskee myös Suomen metsiä

Myös Suomelle luontokato on merkittävä haaste. Vuosi­kymmenten aikana suomalaiset ovat omalla ajattelemattomalla ja piittaamattomalla toiminnallaan aiheuttaneet luonnolle ja sen monimuotoisuudelle peruuttamatonta vahinkoa.

Suomen tärkein luontoekosysteemi ja luonnonvara ovat metsät, joiden moni­muotoisuutta on merkittävästi vähentänyt muun muassa laajamittainen soiden ojitus maa- ja metsätalouden käyttöön. Lisäksi viime vuosina hakkuu­kiertoa on tihennetty niin nopeaksi, että metsät eivät pysty kehittymään niille luontaisella tavalla monimuotoisiksi eko­systeemeiksi.

Metsäteollisuuden mukaan luonnon monimuotoisuus on kestävän metsätalouden perusta ja hyvinvoivat metsät ovat metsä­elinkeinon kannalta elintärkeitä. Talousmetsien monimuotoisuutta on pyritty edistämään esimerkiksi soiden ennallistamisella, vanhojen puuyksilöiden ja etenkin järeiden lehtipuiden määrää lisäämällä sekä kasvattamalla lahopuun määrää metsissä.

Tällä hetkellä Suomen pinta-alasta metsämaata on 86,1 prosenttia. Metsien pinta-alasta on suojeltu 13 prosenttia. Suomen rannikko- ja merialueilla suojelun osuus on 12 prosenttia. Maa-alueiden ja pintavesien lintujen kannalta erityisen tärkeistä ekosysteemi­tyypeistä (ns. IBA-sites) on suojeltu 83 prosenttia.

Sitran tammikuussa 2022 ilmestyneessä Heikot signaalit -raportissa herätellään suomalaisia pohtimaan suojelun lisäämistä. ”Mitä jos yli puolet maapallosta olisi suojeltu?” raportissa kysytään. Suomessa globaalin 50 prosentin suojelu­tavoitteen toteuttaminen haastaisi nykyisen luonnonvara­perustamme, talous­järjestelmämme ja koko elämäntapamme.

Yleismaailmallinen julistus edellyttää luontokadon pysäyttämistä

Maailman johtajat tunnustivat luontokadon ihmisen olemassaoloa uhkaavaksi kriisiksi YK:n luonto­kokouksessa lokakuussa 2021. Heidän mukaansa yhteiskuntamme ja talous­järjestelmämme ovat täysin riippuvaisia hyvinvoivasta luonnosta ja ekosysteemien meille tuottamista palveluista. Kaikkien 196 sopimuksessa mukana olevan maan ja EU:n hyväksymän Kunmingin julistuksen mukaan toimia luontokadon pysäyttämiseksi on tehtävä ripeästi ja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Julistuksessa maat sitoutuivat vahvistamaan kansainvälistä ympäristö­lainsäädäntöä, luopumaan luonnolle haitallisista tuista ja tehostamaan suojelua. Lisäksi eri maat antoivat uusia sitoumuksia luontotoimien rahoittamiseksi.

Luonnon monimuotoisuus on viime vuosikymmeninä huvennut nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Käynnissä olevassa kuudennessa sukupuutto­aallossa eliölajeja kuolee sukupuuttoon keskimäärin 100–1000 kertaa nopeammin kuin viimeisten useiden miljoonien vuosien aikana. Ihmiskunnan tarve luonnon resursseille ja luontopalveluille ylittää selvästi luonnon ekosysteemi­palvelut ja biosfäärin uusiutumisen.

Luontopääoman määrä hupeneekin jatkuvasti ja väestönkasvu pahentaa tilannetta. Esimerkiksi metsät toimivat maailman keuhkoina, kun taas pölyttäjät ja maaperän mikrobit ovat välttämättömiä ruuantuotannolle. Luontokadon pysäyttämisessä ihmiskunnan onkin pakko onnistua.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemi­suhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.

Lähteet:

EurekAlert: Scientists urge quick, deep, sweeping changes to halt and reverse dangerous biodiversity loss. Tammikuu 2022.

National Geographic: Half of all land must be kept in a natural state to protect Earth. Huhtikuu 2019.

The Guardian: Expanding national parks not enough to protect nature, say scientists. Tammikuu 2022.

The Revelator: Aichi or Bust: Is the World on Target to Protect Its Most Threatened Ecosystems. Helmikuu 2018.

Sitra: Heikot signaalit 2022. Tarinoita tulevaisuuksista. Sitran selvityksiä 200. Tammikuu 2022.  

Tilastokeskus: YK-indikaattorit tietokanta.