Suomessa syntyvyys on alentunut jo yli kymmenen vuotta. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 alkanut ja vuonna 2021 jatkunut pieni elpyminen näyttää katkeavan tänä vuonna.

Viime vuosina syntyneet ikäluokat ovat painuneet selvästi alle 50 000:n. Hedelmällisyysluku, joka kuvaa naisen elinaikana syntyvää keskimääräistä lapsimäärää, oli viime vuonna 1,37.

Jotta väestön määrä ei supistuisi, naisten tulisi elinaikanaan saada noin 2,1 lasta. Tähän lukuun päästiin viimeksi 1960-luvun lopulla eli noin kaksi sukupolvea sitten.

Jokainen syntyvä ikäluokka (ks. taulukko 1) kokee muutoksia heti syntymästä lähtien. Ihmisiä kuolee ja osa ikäluokasta muuttaa pois Suomesta, mutta – mikä tärkeää havaita – ikäluokan koko elää myös ulkomailta Suomeen muuttavien ihmisten vaikutuksesta.

Otan esimerkin vuonna 1987 syntyneestä kohortista. THL on seurannut tätä kohorttia systemaattisesti sen syntymähetken jälkeen, nyt jo 35 vuotta.

Vuonna 1987 syntyi kaikkiaan 59 827 lasta. Vuoteen 2021 mennessä heistä on kuollut 1 339 henkeä. Muuttoliike on kasvattanut tätä ikäluokkaa 10 581 hengellä (maahanmuutosta vähennetty maastamuutto). Nyt vuoden 2021 lopussa ikäluokan koko oli 69 069 eli lähes 10 000 enemmän kuin syntymähetkellä.

Muuttoliike on siis kasvattanut vuoden 1987 syntyneiden määrää tähän mennessä 17,7 prosenttia, kuolleisuuden jälkeenkin vielä 15,4 prosenttia. Ja maahanmuutto jatkuu edelleen; 33-vuotiaitakin muuttajia tulee runsaasti, noin 1 000 vuodessa.

Kun kuolleiden määrä toisaalta iän myötä kasvaa, on muuttoliikkeen yhä vaikeampi kompensoida kuolleisuuspoistumaa. Nykyisen muuttoliikkeen aikana noin 50 vuoden iästä alkaen kuolleita on enemmän kuin ikäluokkaan tulee muuttovoittoa. Mutta silloinkin muuttoliike hidastaa ikäluokan luonnollista pienenemistä.

Kuviossa 1 näkyy selvästi, kuinka tasaisesti muuttoliike paikkaa pientä syntyneiden määrää. Vuoden 1980 jälkeen on syntynyt 40 ikäluokkaa, jotka ovat runsaan 60 000 hengen suuruisia. Nyt muuttoliike on nostanut niistä 14 jo yli 70 000 hengen ikäluokaksi.

Jotta sama lisäys saataisiin aikaan syntyvyyden kautta, pitäisi hedelmällisyysluvun nousta 1,8–1,9 lukemiin – kukaan ei usko sellaisen olevan mahdollista, vaikka siitä paljon puhutaan. Lisäksi ulkomaalaistaustaisten vaikutus nykyiseen syntyvyyteen (45 000) on valtava, 15 prosenttia. Ilman heitä syntyvyys liikkuisi kolmosella alkavalla luvulla.

Nykytilanteessa voisi ehkä ajatella, että Suomeen suuntautuva muuttoliike ei ainakaan vähene lähivuosina. Viime vuonna muuttovoitto oli ennätyksellisen suurta, mikä johtuu osin siitä, että korona-ajan poikkeusoloissa suomalaisten maastamuutto on hiipunut.

Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

Taulukossa esitetyissä luvuissa näkyvät vain ne muuttajat, jotka ovat saaneet pysyvän oleskeluluvan Suomessa. Esimerkiksi turvapaikanhakijat, joiden hakuprosessi on kesken, eivät luvuissa näy. Ukrainasta on nyt paennut Suomeen turvaan jo yli 20 000 ihmistä. Heilläkin voi myöhemmin olla vaikutusta muuttaneiden määrään. Näistä syistä ikäluokkien koko voi vielä kasvaa.

Taulukko osoittaa, että maahanmuuton buustaava vaikutus alkaa heti syntymän jälkeen. Vuonna 2020 syntyneiden määrää se on kasvattanut jo prosentilla ja vuonna 2019 syntyneiden määrää kahdella. 

Tähän mennessä muuttoliike on kasvattanut muutamia ikäluokkia jo peräti 18 prosentilla. Voidaankin rauhassa odotella, että nämä viime vuosien 45 000 syntyneen ikäluokat lähestyvät aikuisiässä 60 000 hengen rajaa.

Väestön kielirakenne on muuttumassa. Kotimaisia kieliä puhuvan väestön määrä on vähentynyt jo vuosikausia samalla kun muita kieliä puhuvien määrä on kasvanut (458 000) ja ohittanut selvästi ruotsinkielisten määrän (288 000). Suomen kieltä puhuvia on 4 800 000.

Kirjoittaja on Tilastokeskuksesta eläköitynyt väestötilastojen asiantuntija.