Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Matkakuumetta lievittämään – Yyterin vai Sardinian rannoille?
Hiekkarantoja, uimapatjoja ja turkoosina kimmeltävää vettä. Palmuja ja uima-altaita.
Aiemmin niin tutunnäköiset lomakuvat tuntuvat aluksi vierailta sosiaalisessa mediassa, vaikka ennen korona-aikaa ne olivat tuttu näky.
Maailmanlaajuinen pandemia on rajoittanut yhteiskuntaa kaikin tavoin ja vaikuttanut merkittävästi myös ulkomaanmatkailuun. (Kuvio 1)
Parin viime vuoden aikana ei ole ollut helppoa tavalliseen tapaan päästä lomailemaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Suomalaiset eivät silti jääneet kotisohvilleen, vaan matkalaukut ovat rullanneet kotimaassa: yöpymisen sisältävät kotimaanmatkat lisääntyivät viime vuonna noin kolmanneksen vuodesta 2020.
Alkuvuodesta 2022 ulkomaanmatkojen määrä on kuitenkin kasvanut merkittävästi. Tammi-huhtikuussa ulkomaanmatkoja tilastoitiin 1,2 miljoonaa ja niihin liittyviä yöpymisiä 9,4 miljoonaa. Määrä moninkertaistui vuoden 2021 vastaavasta ajankohdasta (Kuvio 2). Tänä vuonna yhä useammat rajat ovat auenneet, ja ovet näyttävät olevan enemmän auki maailmalle.
Mutta hakeudummeko passijonoihin ja menemme?
Kotimaanmatkailu on ollut tärkeä osa pandemia-ajan vapaa-ajanviettoa. Kaukomatkan on voinut korvata ensimmäinen vaellus Lapissa, rantaloma on voinut siirtyä Kalajoen hiekkasärkille ja kulttuuriannos on saattanut löytyä paikallismuseosta. Suomessa matkatessa on saattanut tulla vastaan yllättävämpiä kulttuurielämyksiä kuin lentomatkan päästä.
Suhteemme kotimaanmatkailuun on ollut muutoksessa. Onko matkailu Suomessa ollut vain korvike ulkomaanmatkoille, vai onko suhteemme kotimaanmatkailuun syventynyt pysyvästi? Punnitseeko ulkomaille ennen pandemiaa haikaillut nyt tasavertaisemmin mökkilomaa Turun saaristomaisemissa, vai ovatko Kreikan saaret edelleen suurempi houkutus?
Korona-aika on voinut avata silmiä kotimaan mahdollisuuksille. Lentolippujen sijaan voidaan etsiä roadtrip-reitti pitkin länsirannikkoa tai kokea ensimmäinen telttaretki kansallispuistossa.
”Kotimaanmatkailu on ollut suosittua viimeisen kahden vuoden aikana erityisesti Etelä-Suomessa asuvien ihmisten keskuudessa. Todennäköisesti osa näistä kotimaassa viimeisen kahden vuoden aikana matkanneista olisi muutoin mennyt ulkomaille, koska suuri osa ulkomaanmatkoille lähtevistä suomalaisista asuu nimenomaan Etelä-Suomessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että matkailijoiden suunta on nyt vahvasti ulkomaille”, kertoo Tilastokeskuksen matkailutilastojen yliaktuaari Marianne Laalo.
Matkailu ja kuluttajien valinnat koostuvat monenlaisista tekijöistä. Nykyisessä maailmantilanteessa matkustamista ei rajoita vain korona, monen vaakakupissa painaa myös tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja mahdollisesti jo tukahduttavista helleaalloistakin.
Yhtäaikaisesti kotimaan matkailun suosio vaikuttaa Suomen matkailuyrittäjiin ja matkailutoiminnan kannattavuuteen.
Suuressa roolissa kuluttajille on myös raha. Ristiriitaisen tilanteesta tekee se, että ulkomaanmatka voi olla edullisempi kuin matkailu kotimaassa.
Kotimaassa erilaiset matkanteko- ja yöpymisvaihtoehdot tarjoavat mahdollisuuksia vaikuttaa luovasti lomailun hintaan. Sardinian rannoille ei kesälomakuukauden aikana noin vain polkaista polkupyörällä.
Yyteriin on jo paremmat mahdollisuudet.
Kirjoittaja opiskelee Turun yliopistossa pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede ja työskentelee Tilastokeskuksen viestintätiimissä korkeakouluharjoittelijana. Kotimaassa kirjoittajan lempikohteet löytyvät saaristosta ja meren ääreltä.
Lue samasta aiheesta:
Ylempien toimihenkilöiden ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuudet painottuivat vuoden 2021 palkansaajissa koronaa edeltäneeseen aikaan nähden.
Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.
Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.
Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.
Joka seitsemäs työllinen työskenteli vuonna 2021 koko ajan kotona. Etätyön suosio on jatkunut useimmilla toimialoilla, ja niilläkin aloilla, joilla se on ollut vain osittain mahdollista, on löydetty uusia tapoja työskennellä etänä.
Työvoimatutkimuksen uudistunut kysymistapa on osaltaan voinut nostaa hiukan yötyöntekijöiden osuutta aiempaan verrattuna.
Verkkomedian seuraaminen yleistyi erityisesti pandemian alussa – toisena vuotena muutokset pienempiä
Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana.